maanantai 4. heinäkuuta 2016

Uuden kasvihuoneen seinät pystyssä



 Rakkaat halpamatkalaiset. Tervetuloa Työnallen kanssa helevetin hitaalle rakennusprojektille seuraamaan kasvihuoneen nousua ja mahdollisesti tuhoa. Viime kerrallahan kerroin teille vanhan kasvihuoneen purkamisesta ja uuden aloittamisesta ja nimenomaan sen sijoittamisesta aurinkoisempaan paikkaan.
Paljon on tapahtunut sitten viime päivityksen, ja myös Työnallen projektissa on jotain pientä saatu aikaan.
Tässä projektissa on tullut huomattua taas ruuvien hyödyllisyys, sillä olen tähän mennessä käyttänyt vain vanhoja ruuveja uudelleen ja pääosin vanhaa puutavaraa.

Aikaa vievimmäksi hommaksi on osoittautunut tiiliseinän muuraaminen, sillä ilmaiseksi saamani vanhan talon muurin tiilet ovat lähes poikkeuksetta kaikki eri kokoisia. Mutta koska rakennamme kasvihuonetta, ei sillä ole niin väliä. Näyttävää seinää on muurattu noin 3 riviä kerralla. Hidasteeksi ovat muodostuneet ajan puute sekä innokkaiden apureiden runsaus. Mutta kylmänviileästi olen ottanut jälkikasvun mukaan muuraushommiin vaikka se vähän hidastaakin hommia.



Puoleen väliin seinää väänsin myös harjateräksen pätkän koko matkalta sauman väliin ja päät kiinni runkoon. Ettei se seinä kato sitte kaadu…
Kuten innokkaimmat lukijat muistavat, tykkää Työnalle tehdä asiat myös vaikeasti. Kävin jokaisen säkin ostamassa erikseen, koska menekkiä en jaksanut laskea. Neljä kertaa hain siis säkin kaupasta.



Loppuvaiheessa alkoi myös tiilet loppumaan, ja sainkin muutaman lisätiilen vielä, mutta viimeisen rivin muurasin pystyyn. Ja samalla huomasin, että siitä muodostui nätti pikku hylly. Kaikkee sitä vahingossa tuleekin hiffattua.



Runkoa on rusikoitu kasaan aika kepeässä kesäsäässä ja todellinen hikoilu alkoi lattian laatoitusvaiheessa. Onneksi sentään ymmärsin olla tekemättä kaikkia seiniä vielä valmiiksi ja sitten vasta aloittanut laatoitusta. Tuolloin työskentelylämpötila olisi noussut varmasti reilusti yli 30 asteen ja silmitön hikoilu olisi ollut tosiasia.


Niin, Marrakech design –kuivapuristettuja betonilaattoja sain mielitietyn siskon perheeltä, jotka jäivät yli heidän rakennusprojektista. Lämmin kiitos vielä näistä. Vaikka pohjatyöt olinkin tehnyt pieteetillä, oli pohjavalun harkkoreunus sen verran epätasainen, että laatoitus hiukan aaltoilee reunoilla. Mutta jälleen kerran, olemme tekemässä kasvihuonetta, ei avaruussukkulaa, joten ei se niin tarkkaa.
Jälleen kerran jaksan mainostaa Raksakimppa Uusimaa -facebook sivustoa, josta sain kysymällä saneerauslaastia puoli säkillistä veloituksetta. Kiitos vielä lahjoittajalle.





Nyt täytyy kyllä röyhistää rintaa ja sanoa, että on tulossa helevetin hieno kasvihuone. Pikkusen vielä puuta, muutama ikkuna, tippa maalia, paljon kiroilua, niin aletaan olemaan jo pitkällä (mahdollisesti oluella)
Palataan businekseen!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti