tiistai 9. elokuuta 2016

Kylpyhuoneen allaskaappi ja sen uusiminen



Oikein hyvää Elokuuta rakkaat lukijat. Kesä alkaa olemaan taputeltu ja Työnallen suunnitelmissa olikin tälle suvelle pienempiä projekteja, jotta pysyy mielentila tyynenä ja stressi ja ahdistus eivät ala kolkuttelemaan. Yksi merkittävimmistä tämän kesän projekteista oli kasvihuone ja kun se nyt alkaa olemaan hänessä, voidaan olla jo tyytyväisiä.

Yksi työjonossa odottelleista tehtävistä oli tuoreen kylpyhuoneen pesuallaskaappi. Kävi nähkääs näin (koittakaa pysyä kärryillä):

Työnalle läpinäkyvässä silkkikimonossaan, vaalea kukallinen ja suuri sekä ihana kahvikuppi kädessään täynnä höyryävää, itse jauhetuista pavuista keitettyä kaffetta, ja hiukset ihanasti nutturalla istahtaa koneen ääreen herran vuonna 2015. Katselee juuri valmistumaisillaan olevaan kylpyhuoneeseen vielä sitä kaikkein ihaninta ja parasta käsienpesuallaskaappia ja hanaa. Siinä pitää olla romantiikka ja kauneutta, mutta käytännöllisyyttä ja se ei saa olla liian suuri, sillä kylpyhuone on rajoitetun kokoinen.

Päädyn nettirautakauppaan selailemaan vaihtoehtoja ja käy ilmi, että vetolaatikollisia kylpyhuoneen pesuallaskaappeja ei löydy kovin monelta valmistajalta. Päädyn yhteen, mutten kerro sen merkkiä, koska loppujen lopuksi valmistaja hoiti asian kuntoon kohtuullisen mallikkaasti eikä näin ollen ansaitse saada Työnallen sivaltavaa sanan säilää pebulleen.

Tilaan tuotteen ja maksettuani heilahdan kimono hulmuten divaanille odottelemaan tavaran saapumista. Elämä on ihanaa!

Tuote toimitetaan kotiin. Avaan paketin ja totean että se on sitä mitä on luvattukin. Alkaa asentaminen. Elokuisessa illassa on lämpötilat vielä niin korkeita, että asennuslampötila kylpyhuoneessa nousee turhan korkeaksi. Alkaa se tuttu ja etten sanoisi turvallinen sadattelu ja kiroilu. Rystyset verillä asennetaan kaappia ja uutta hanaa välillä hikikarpaloita otsalta pyyhkien ja kiroillaan loppuvaiheessa joka toisessa lauseessa. Elämä on ihanaa saatana!

Ei mene kuin viikko ja kaapin runko, laatikostojen etulevyt sekä sisätilat alkavat turpoamaan. Puumassa/MDF/lastulevy/mikälie-materiaalin pinnoite on korkannut auki liitoksistaan lähes heti. Kosteuden päästyä sinne alkaa homma olemaan taputeltu. Sekös korpeaa. Olet juuri ostanut 250e pesuallaskaapin altaalla ja ainoa joka ei turpoa on porsliininen allas. Elämä on ihanaa!

Tyyneydestään tuttu Työnalle (siirryin kolmanteen persoonaan tässä kohtaa) ei hätkähdä, vaan lähes missimäinen tekohymy naamallaan ottaa yhteyttä nettirautakauppaan. Jälleenmyyjä ohjaa sähköpostin ruotsalaiselle valmistajalle. Valmistaja utelee kuvia ja eränumeroa. Sellaiset löytyy käden käänteessä. Valmistaja ihmettelee, sillä muita reklamaatioita ei ole tullut. Päätyy silti lähettämään uuden kaapin ilman allasta veloituksetta. Sehän sopii. Elämä on ihanaa!

Eivät ole vielä elokuun lämpötilat niin paljon laskeneet, että vanhan purku ja uuden asennus sujuisi ilman hikoilua. Kiroilusta lienee turha edes mainita?

Uusi kaapinrunko oireilee samalla tavalla lähes yhtä nopeasti. Työnallukalla alkaa elohiiri posken ja silmäkulman kohdalla nykimään pahemman kerran. Elohiirtäkin vituttaa niin paljon, että Työnalle voi kuulla melkein senkin jo kiroilevan. Työnalle kirjoittaa tulikiven katkuisen sähköpostin suoraan valmistajalle. Ruotsalaiselta valmistajalta (vai onkohan se vaan se joka tilaa konteittain niitä aasiasta) soittaa suomenkielinen asiakaspalvelija seuraavana päivänä. Pahoittelee ja ihmettelee edelleen. Päädymme ratkaisuun, että Työnalle saa valita minkä tahansa altaan ja kaapin tuotemerkin alta. Työnalle tilaa 10cm syvemmän kaapin ja kuvittelee, että kylpyhuone on itsestään suurentunut tämän prosessin aikana. Hieno se kyllä on, mutta sen saapuessa on vain todettava, ettei se mahdu. Elämä on ihanaa!

Työnalle päätyy myymään tuotteen tori.fi:ssä hyvään hintaan. Iskee syksy ja uupumus. Työnalle päättää pitää vanhan kaapin seinällä ja miettii asiaa sitten kun kaappi ei enää kestä katsetta.
Se hetki koitti viikko sitten. Työnallukan puoliso huutaa kylpyhuoneesta ”tässä kylpyhuoneen kaapissa kasvaa jo hometta noissa raoissa” Elämä on ihanaa!



Palaan samalla tässä ensimmäiseen persoonaan. Olin miettinyt jo pitkään, että minulta löytyy allas, hana, laatikoston liukumekanismi sekä paska runko, mutta siitä saan mitat. Viime viikonloppuna hurautin sitten rautakauppaan ja ostin kaksi 18x300x2000mm liimapuulevyä hintaan 43e.
Isäukon kanssa sahailtiin (isäukolla on pöytäsirkkeli) osa kerrallaan identtisen osat ja kokosin niitä sahausjärjestyksessä.
Ei kiroilua, pieni kankkunen (kaverin 40v juhlat takana) aurinko paistoi ja laatikosto valmistui muutamassa tunnissa.







Hioin kaapin vielä kotona ja ostin puuvahaa sävyllä ”konjakki” ja sudin kaapin lähes mustaksi. Eilen ruuvasin kaapin kiinni se oli siinä. Voisin sanoa, ettei ihan heti edes erota, että on itse tehty. Puuvaha hylkii vettä ja täyspuu ei ihan heti roiskeista hetkahda. Jos hetkahtaa, niin poltan koko paskan pihalla ja elän lopun elämääni ilman käsienpesuallasta ja pesuallaskaappia kylpyhuoneessa. Elämä on ihanaa!









9 kommenttia:

  1. Elämä on joskus Niin Ihanaa :D

    Mutta lopputulos on komia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. Olin ja olen aika varma että puuseppäliitto lähettää erikseen oikein porukan hakkaamaan Työnallen, kun tällaisia yritän edes tehdä.

      Poista
  2. Mun on pakko kommentoida, että sun kirjoitustyyli on vaan niin parasta. Vedet silmissä luen ja nauran, vaikka pitäisi kauhistella ja kanssaelää bloggarin vastoinkäymisiä :D

    Onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaiset palautteet antaa uskoa ja toivoa lyödylle nikkaroijalle ja bloggaajalle.
      Kiitos paljon!

      Poista
  3. Kiitoksia tiältä sawosta hienosta blogista. Hienon kuapin on tehnyt hän. Kunnon puusta kun veistää, niin suattaa kestää myös tuleville polville. Mutta elä polta ihteäs tai lapsia ja vaimoa tuolla hanalla. Eipä muuta kuin tsemppiä rojekteihin!

    VastaaPoista
  4. Hemmetin hyvä juttu ja kuvastaa loistavasti tätä remppaamisen arkea :D Jatka postauksia, tää on nimittäin helkkarin viihdyttävää luettavaa ja nyt jaksaa taas itsekin väkerrellä lisää vastoinkäymisistä huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentista. Yritetään jatkaa kirjoituksia. Välillä meinaa vain väsy iskeä

      Poista