Korvausilmaventtiilin suodattimet ja pikkiriikkinen kolotus takahampaassa

 

 

 

 Pinkeää alkanutta vuotta teille kaikille arvon lukijat ja lukutaidottomat.

 

Uusi vuosi on kohdellut remontoivaa tarinaniskijäämme hellästi mutta selvästi ryhdillisin liikkein.

Työnalle on nimittäin erittäin herkkä lähtemään kaikenmaailman hömpötyksiin mukaan ja tällä kertaa antisankarinne on päättänyt lähteä 100 päivää ilman viinaa –tempaukseen mukaan. Näin kun 22% tavoitteesta on saavutettu, niin olo on kepeä. Työnallen mielitietty sanoi sivulauseessa, ettei Työnalle näytä lainkaan niin pöhöttyneeltä kuin vielä männä vuonna. Kai se pitää kehuna ottaa. Tosin en usko, että naamani näyttää koko ajan siltä, että roikun pää alaspäin.

No, oli miten oli, niin unenlaatu on parantunut. Tosin näen ja muistan myös pahat unet nyt paremmin. Ja älkää ymmärtäkö väärin, tämä kuulostaa nyt siltä, että Työnalle olisi ollut remontoinnin ihmeellisessä maailmassa viimeiset 5 vuotta koko ajan seipäässä taikka nakit silmillä. Ei ei. Vaan kyse on enemmän, että silloin tällöin on saatettu nauttia, ja ehkä pari kertaa naama irvessäkin, muutaman oluen. Myös lasi viiniä on saattanut mennä työviikon päätteeksi. Eikä sitä kognakkiakaan sovi unohtaa. Puhumatta tietenkään viskistä. Huh huh, nyt alkaa siihen malliin kekkehammasta kolottamaan että on parempi mennä itse asiaan. Siis ei tinttaamiseen, vaan remontoinnista ja sen semmoisestahan tässä oli kysymys.

  

Vuonna 2012 marraskuussa kerroin teille että olin asentanut ensimmäisen korvausilmaventtiilin taloomme. Ei ollut huono juttu se, tai siis juttu varmasti oli, mutta se asentaminen ja korvausilmaventtiilin asentaminen itsessään oli erittäin hyvä asia. Korvausilma on nimittäin edelleen erittäin tärkeä asia asuinmukavuuden ja hyvän sisäilman kannalta.

 

Puhuvat kylillä, että suodattimen vaihtoväli on kaupunkialueilla 3-6kk. Tässä ei nyt ihan Mannerheimintien varrella asuta, joten ajattelin vaihtaa suodattimen ”sitten syssymmällä”

Noh, tässä on nyt pari syssyä mennyt ja vähän ennen joulua ajattelin katsahtaa mitä ensimmäisenä asennettu korvausilmasuodatin on ns. syönyt.

No olihan se syönyt vaikka mitä.

 

Velco korvausilmaventtilien mukana tulevien Filtrete ilmansuodattimien suodatustehokkuus hyvä. Ainakin näin valmistaja kehuu. Suodatintehokkuus perustuu suodattimien kuituihin ladattuun pieneen sähköiseen varaukseen. Suodatin toimii kuin magneetti. Filtrete jkiinnittää itseensä korvausilmasta siitepölyn, katupölyn sekä pienimmätkin pienhiukkaset, jotka ovat terveydelle kaikkein haitallisimpia.

Työnallen filtteriin oli varmasti kerääntynyt kaikki mahdolliset, ydinjätteestä hirvenpaskaan ja aina pikkulintuun asti.

 

Ensimmäinen ajatus tällaisen nähdessä on, että ”hyi helevetti” mutta heti perään tulee ajatus että niin, parempi suodattimessa kuin Työnallen parrassa tai keuhkossa.

Jos ette vielä ole uhranneet ajatusta korvausilmaan, niin uhratkaapa sille ajatus tai kaksi. Myös jos asutte kerrostalossa.

Ja sitten kun olette uhranneet ajatuksen korvausilmalle  (ja alkoholille siinä sivussa) niin pohtikaa myös suodatinasia. Mitä kaikkea ulkoilmasta lenteleekään asuntoon sisään.

Ja sitten juomaan…

Oho, tuli freudilainen lipsahtus.

Tarkoitan siis tietenkin että: sitten töihin siitä!