Ojat on salassa

Rimpuilevaa tiistaita kansalaiset!

Työnalle saapasteli viikonloppuna pitkin tiluksia ja mittaili hehtaareja piippu suussaan, juuri ennen fasaanimetsälle lähtöä. Ylläni oli vain villapaita, jossa nahkapaikat kyynärpäissä. Meillä päin kreivit lähtevät aina lokakuun kolmantena viikonloppuna joko kettujahtiin tai fasaanimetsälle ja mukaan ei pääse kuin siniveriset. Eli Työnalle ei lähtenyt.

Miksi sitten kerroin tämän? Ei aavistustakaan, mutta sainpas teidät lukemaan.

Työnalle harvoin kavahtaa ja peljästyy, mutta toisiaan iskee epäilys, kun rakennuksen kuntoa tarkastellaan. Syksyllä on hyvä katsella rakennuksen kuntoa, kuten vesirännien kuntoa, rossipohjan tuuletusaukkoja ja yleensä sitä, että onko kosteutta havaittavissa missään. Varsinkin nyt kun on satanut reilunlaisesti vettä.

Huomasin talon etukulmassa sokkelin pientä kastumista. Ajatus lähti vaeltamaan, että nyt se vesi valuu sokkelia vasten ja pitää seinän kosteana ja kohta on kaikki pilalla.

Mietin ja mietin ja päätin soittaa salaojaurakointiyritykseen ja kerroin tilanteen. Samalla sanoin suoraan, että suhtaudun varauksella neuvojen kysymiseen yrityksiltä, koska heillä mitä useimmin on tarkoitus ajaa omaa etuaan ja liikeyritystään. Tietenkin, ei sitä ilmaisella konsultoinnilla elä.

Yrittäjä ymmärsi tilanteen ja sanoi, että kyllä he yrittävät katsoa aina halvimman ja parhaimman ratkaisun ongelmaan. Ei hän itsekään pitäisi siitä, että kirvesmies tulisi paikalle ja uusisi tai rakentaisi sellaisia asioita mihin ei ole tarvetta.

Yrittäjä pamahti paikalle seuraavana päivänä, lauantaiaamupäivällä ja katsoimme kohteen läpi. Lopputuloksena oli, että ei tässä mitään salaojia kannata alkaa kaivamaan, talo lepää sen muotoisella maalla, että sadevedet valuvat poispäin talosta, kuten pitääkin. Yhdestä kulmasta, jossa sokkeli oli hieman kastunut, hän suositteli maan uudelleen muotoilemista siten, että vedet valuvat pois talosta paremmin. Sokkeli oli ilmeisesti kastunut katolta tippuneesta vedestä, jota rännit eivät olleet saaneet talteen. Rännit hän kehotti uusimaan, sillä ne ovat aivan liian pienet sadevesien talteen keräämistä varten. Pyöreämuotoista ränniä suositteli, ne toimivat parhaiten ja lika lehdet eivät jää ränniin niin helposti. Myös syöksytorvet ja veden johtaminen putkella vielä talosta pois oli suosittelun listalla.

Yrittäjä oikeastaan vahvisti omat ajatukseni, mutta hyvä se on saada ammattilaiselta varmistus näissä asioissa.

Hän oli samaa mieltä myös siitä, että jos talo on seissyt 50 vuotta paikallaan ja ongelmia ei ole ilmennyt, niin ei niitä nytkään tarvitse alkaa muuttamaan. Hänen mielestään ihmisiä pelotellaan liikaa näillä uutisoinneilla. Talomme on myös rossipohjainen, joten samanlaista kosteusriskiä ei ole kuten esimerkiksi maanvaraisella laatalla lepäävällä puutalolla olisi.

Kysyin vielä hinta-arviota, jos tähän pitäisi salaojat teettää. Arvio oli kylmää kyytiä. Noin 20 000 euroa ja tuskin riittäisikään.  

Arvostan suuresti yrittäjiä ja ihmisiä jotka eivät ajattele vain omaa tilipussiaan ja etujaan. Vastaavanlaisissa tapauksissa voisi helposti sanoa ammattilaisena, että äkkiä salaojat tai koko talo on homeessa. Hyvät naiset ja herrat, en nykyään juurikaan mainosta, mutta tätä yritystä voin suositella jos salaojitusta tai maanmuokkaamista on hakuksessa. Salaojaurakointi Ilari Hyytiäinen Ky 

Huoltokirjaa, valoa ja ränniä.

Sirpakkaa syyskuuta seilorit. Työnalle jäi tänään hoitovapaalle ja aikoo olla kotona vuoden loppuun asti. Pitkäaikaiset ja kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että jos on lapsien kanssa kotona ja yrittää tehdä, oikeastaan mitään muuta kuin olla läsnä lapsille, niin siitä ei tule ns. hevon videotakaan. Sehän tarkoittaa sitä, että mitään massiivisia remontteja ja sitä kautta päivityksiä ei ole ihan heti tiedossa.

Mutta vielä on rutkasti päivitettävää tehdyistä remonteista sekä tietysti omakotitalon hoito ja huoltoasiaan. Yksi tärkeä asia talossa on nimittäin huolto. Melko lailla jännää on sellainen fakta, että ihmiset huoltavat ja vakuuttavat autoaan suunnilleen paremmin kuin mitään muuta. Ei tarvitse kuin mennä ostamaan vuoden 82 Ford Escorttia joka on ajettu 382 000 kilometriä + mittarin ruuvaukset, niin jo ollaan tivaamassa huoltokirjaa. ”Jaaha, ei oo merkkihuollossa käyty” Tai ”jäi sitten toi 320 000 huolto väliin vai”?

Taloa sen sijaan ei kovin kummemmin huolleta tai sitten siitä ei ainakaan pidetä kirjaa. Itselleni toimii muuten tämä blogi jonkinasteisena huoltopäiväkirjana. No, on minulla huoltokirjakin, mutta toisinaan unohdan sitä täyttää.

Se tuntuu nimittäin hassulta ensi alkuun kirjoittaa vaikka siitä että vesirännit puhdistettu syksyllä 2012 tai wc istuin vaihdettu keväällä 2013, sillä muistat tuon aivan hyvin vielä ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna. Ja vielä ehkä viiden vuodenkin kuluttua, mutta muistatko sitten 25 vuoden kuluttua? Nimittäin tämän asunnon oston yhteydessä kysyin salaojituksesta vanhoilta omistajilta. Melko hataraa muistikuvaa oli. Toisen mielestä oli ja toisen mielestä ei.

Huoltokirjasta se työnalle katsoo tällaiset asiat tulevaisuudessa. Tai viimeistään lapset sitten kun  ovat laittamassa residenssiämme lihoiksi ja myyvät sen pilkkahinnalla jollekin tulevaisuuden työnallelle joka arvatenkin alkaa pitämään aivan samanlaista blogia.

Sain viimein myös talonumeron rst-versioina ja ruuvasin ne kiinni saman tien. Kyllä nyt silmä lepää ja talokin löytyy paremmin kun on numero hyvin näkyvissä.

Nyt työnalle vie akustisen kitaran huoltoon, jonka mielitietty pisti säpäleiksi männä viikolla ja samalla käyn ostamassa ränninpuhdistajan. Se tulee naapurin kanssa yhteiskäyttöön ja hintakaan ei ole paha: 15e

Vesiränneistä kannatta muuten pitää huolta ettei käy näin:

Adios Amigos!