torstai 6. maaliskuuta 2014

Lattiamateriaalin valintaa


Hyvää kevään alkua immeiset.

Kohta pitäisi alkaa iskemään siementä multaan ja viemään viimeisiä talviromuja varastoon. Talven selkä taittui sittenkin yllättävän helposti ja muistoksi ei jäänyt muuta kuin aavistuksen miehekkäämpi sähkölasku tammikuulta.

Meidän residenssimme yksi päivitettävä kohde on lattia. Lattian päällystemateriaali tarkemmin sanoen.
Kuten muistatte ehkä, niin talon lattia on rossipohjainen, eli alta tuulettuva betonilaatallinen lattia. Päälle on herran vuonna 1960 liimattu hyvin tyypillinen lattiapäällyste, muovimatto.

Tämä tarkoittaa sitä, että pikku bloggaajanne töppöjalat ovat useasti talven kuukausina viileät ellei jopa jäässä.  Sehän tarkoittaa sitä, että villasukat ovat vakiovaruste meitin perheessä.

On ollut lähes alusta lähtien selvää että erillistä lattialämmitystä ei tulla asentamaan taloomme, ihan jo sen kalleuden takia.
Remonttia pukkaisi niin paljon ja putkimiestä joutuisi vaivaamaan vaivaksi saakka, aina jakotukkien ja muiden putkivetojen takia.
Sisustussuunnittelijamaisesti sanottuna, ihanaa se kuitenkin olisi. Myös huonekorkeus vähenisi koska putkien päälle pitäisi kuitenkin vielä lattiapäällyste saada.

Olen talon alusta lähtien punninnut erilaisia vaihtoehtoja lattiamateriaaliksi ja yön pikku tunteina leikitellyt eri vaihtoehdoilla aina korkista kokolattiamattoon. Vaikeaksi meinaa mennä. Yksi asia on kuitenkin selvä, että laminaattia en aio hankkia.

Vaihtoehdot ovat olleet:

Korkkilattia
Parketti
Vinyylikorkki
Lankkulattia

Korkkilattia olisi lämpimän tuntuinen jalan alla mutta lähes poikkeuksetta helevetin ruman näköinen. Hintahaarukka 50-90e /m2

Parketti olisi kustannustehokas, kauniskin, useita vaihtoehtoja, mutta riskinä on halvan parketin kanssa riskisijoitus. Myös hiomavara on vain muutamia millejä. Nopeahko asennus. Hintahaarukka 30-100e/m2

Vinyylikorkki on uudempaa menoa lattiamaailmassa ja varsinkin julkisissa tiloissa ja esim. yritysten neuvotteluhuoneissa yms. Käytössä. Kulutusta kestävä, helppohoitoinen, kustannustehokaskin, myyjän mukaan myös lämmin jalan alla. Mutta onko niin lämmin kuin esim. parketissa tai korkissa? Nopea ja helppo asennus. Hintahaarukka 40-70e/m2

Lankkulattia olisi eetua. Lämpöä varmasti piisaa ja hiottavuutta on toistakymmentä milliä pitkälti. Hitaampi asennus ja myös liimat maksaa. Saatavuus suomessa heikkoa ja ketään ei kiinnosta myydä. Hintahaarukka liimoineen 50-100e/m2


Suomessa ei lankkulattiaa liikaa markkinoida vaan kaikki myyjät tuntuvat vannovan parketin nimeen. Tätä ihmettelen sillä luulisi monen haluavan aitoa lankkulattiaa ohuiden härpäkkeiden sijaan. Viime viikonloppuna oli viereisessä RTV:ssä Karelia parketin edustaja paikalla. Päätin ottaa härkää sarvista ja ajoin paikalle näytelankku mukana. Ajoin tietenkin Starkkiin ja tivasin hölmistyneeltä myyjältä että missä se edustaja piileksii. Ja heti kohta remonttisankarinne ajoi oikeaan osoitteeseen, RTV:n pihaan.
Iskin edustajalle heti luun kurkkuun ja faktat pöytään:
Naapuri rakentaa omakotitaloa ja on hommannut tällaista lankkua viron puolelta. Tammea on, paksuutta löytyy ja liimoineen neliöhintaa pukkaa noin 50e/m2. Miksi minun kannattaisi mielummin hankkia parkettia kuin tällaista lankkua. Myykää minulle mielikuvia, vakuuttakaa helppo Työnalle. Viereen kitkuttaa myös myyjä ja molemmat kehuvat lankkua hyväksi ratkaisuksi ja ainoaksi vasta-argumentiksi keksivät pintakäsittelyn. Parketti kun on jo valmiiksi lakattu. Totta.
Mutta eivätpä liian myyntihenkisiä olleet he.

Hyvät naiset ja herrat, tässä todellakin on hyvä vaihtoehto lattiamateriaalin valinnaksi. Virosta tuotu tammilankku noin 30e/m2 ja liimat noin 20e/m2. Asennus on hitaampaa kuin parketilla, mutta uskoisin sen olevan sen väärti. Kävin naapurissa katsomassa valmista lattiapintaa ja voi pojat että on hieno. Työnalle on myyty.
Tosin kustannuksista pitää muistaa se, että kun Työnalle lähtee potentiaaliselle lankunhakumatkalle viroon, niin Pavlovin koira herää ja siinä saattaa viiniä ja muuta tulla matkaan ja jo matkan aikana nautittua. Tämä vaikuttaa välittömiin kustannuksiin.

Parkettiedustajan tapaamisesta tosin oli jotain hyötyä. Hän nimittäin tiesi kertoa että tutkimuksissa ja mittauksissa on todettu parketin olevan noin 3-4 astetta lämpimämpiä kuin laminaatti. Tämän tosin osasin jo aavistaa.

Lankkulattiasta ja sen myynnistä suomessa sanottakoon sen verran, että kysyin parisen vuotta sitten tarjouksen eräältä sahalta joka omilla sivuillaan mainosti myös lankkulattioita. Tarjous oli jotenkin huvittava. ”Lankun” paksuus oli luokkaa 11mm ja neliöhinta huiteli sadan euron tietämillä. Ja liimat tietty päälle.
Ymmärrän siis hyvin jos parkettikauppa porskuttaa suomessa. Ja jos katselee rautakauppojen ilmoituksia, niin käytännössä myynnissä on laminaattia ja parkettia.

Työnallen kohteessa ongelmalliseksi tekee valinnan myös sellainen asia, että muovimattoa en lähde mielellään poistamaan. Haluan jättää sen alle. Parketin kanssa se ei liene ongelma mutta miten on lankkulattian kanssa joka liimataan lattiaan kiinni. Ainakin yhden asiantuntijan mukaan sen alle jättäminen ei ole ongelma.
Miksikö en halua ottaa vanhaa muovimattoa pois? No siksi että 60- ja 70-luvuilla käytettiin muovimattojen liimoissa usein asbestia. Se ei sinänsä haittaa jos siihen ei koske, mutta jos lähden sitä poistamaan, niin silloin asbestin leviäminen ilmaan on todellinen ongelma.

Oli miten oli, en ole saanut mihinkään kunnon vastauksia. Kukaan ei oikein halua tosissaan myydä ja perustella tuotettaan kunnolla. Rautakaupoissa luotetaan volyymiin ja halpoihin hintoihin. Motto on, että osta tai mene muualle. Kyllä näille ostajia löytyy. Parkettia myydään paljon ja vaihtoehto on kyllä hyvä. Haluaisin silti lisää faktoja ja argumentteja ja luulen etten ole ainoa.

Jos tätä sattuu parketti-, laminaatti-, vinyylikorkki- tai lankkulattiamyyjä tai jokin muu asiantuntija lukemaan, niin olkaa niin ystävällisiä ja kommentoikaa, myykää, väitelkää. Ja tietenkin muutkin, olkaa hyvät ja kommentoikaa.

Tässä vielä parit fotot naapurin lankkulattiamateriaalista.









18 kommenttia:

  1. Mites toi lankkulattian huoltaminen? Samalla tavalla kuin parkettikin – hiominen ja lakkaus aika ajoin? Vaiko eikö?
    Nimim. Ei kysyvä tieltä eksy

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys. Tähän voisi joku lankkulattiaihminen vastata. Kysyn asiaa naapurilta samalla kun lainaamassa kahvikupillisen sokeria.
      Suorilta epäilisin että aikalailla samalla tavalla kuin parkettikin.

      Poista
  2. No ex-lattiamatsku myyjänä sanottakoon että kyllähän suomessakin lautalattiaa myydään, mutta ne on melkeinpä aina kapeampia, ja materiaalit rajoittuu havupuihin ja lämpökäsiteltyyn koivuun. Yhdestä nettikaupasta tapasin leveämpää tammilankkua, mutta siinäkin on käytetty runkona toista puuta, eli ei ole läpeensä samaa puuta, tammipinta taisi olla 6mm. Syy noille liimarakenteille on useimmiten se että saadaan elämistä ja vääntyilyä pienennettyä. Itse haaveilen myös lankkulattiasta, tähän nykyiseen laitettiin lankkuparketti joka on minun silmään kyllä lähes yhtä hyvä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kyllä, markkinat ovat lähes olemattomat suomessa. Tai ainakin ketään ei kiinnosta markkinoida niitä. Ja jos lankkua myydään, niin se on juuri mainitsemaasi kapeaa ja koivua ja muuta rimpulaa yhdistelmää ja hinta on kauhia. Eläminen ja vääntely on tietenkin varteenotettava ongelma, mutta myös "suola" aidon lattian kanssa. Mutta mielestäni hyvin kilpailukykyisen hinnan on naapuri saanut virosta ehdalle ja paksulle lankkulattialle sanon ma.

      Poista
  3. En meinannu malttaa lukee loppuun asti kun väkisin piti alkaa tekstaan omaa miältymystä.
    Vinyylikorkki!
    - käyn yhden tutun luona kyläs usein (niitten lattian takia)
    Niillä laitettiin vinyylikorkkilattia viitisen vuotta takas. Se on sellasta puukuvioitua. Kualaan sen ihan harmaaks melki joka reisus. Se on lämmin jalaan alla kun vertaa laminaattiin ja tosiaan siitä löytyy kuaseja ja se ei "kaiu". Heillä on koira ja kissa ja ne ei oo saanu siihen jälkiään, eikä emäntäkään köökissä touhutessaan. Heillä se matriaali on eteisessä, köökissä ja takkahuonees. Ovat hankintaansa olleet tosi tyytyväisiä.
    Itelle oon vakavissani aatellu tota makkariin ja pukeutumishuaneeseen, kunhan niihin aletaan jotain tekeen.
    Lankku on tiätty aina lankku, mutta jos noista vaihtoehdoista muuta vois kehuu, niin se oli tässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vinyylikorkki on kyllä jäänyt myös Työnallen mieleen varsinkin helpon asennettavuuden takia mutta myös kestävyyden takia. Ja hinta ei ole kauhia. Kävin taannoin RTV:lla turinoimassa pitkät tovit myyjän kanssa ja hän antoi myös näytepalan mukaan. Siitä ei saa selvää kuvaa lämmöneristävyydestä mutta kiitos tästä tiedosta, että se tosiaan on lämmin jalan alla. Tämä pistää vinyylikorkin täysin uudestaan harkinta-vaakakuppiin.

      Poista
  4. Jos minä olisin tekemässä, niinkuin en ole, niin ottaisin kuitenkin härkää sarvista ja lattiamattoa nurkasta ja repisin sen vanhan maton kohti ongelmajäteasemaa. Asbestimatto ei toki ole oikein kivaa tavaraa, hengityssuojaimet ja sunmuut ovat ihan ehdoton vaatimus niinkuin jokainen vähänkään valistunut remonttinalle jo tietää.

    Sitten kun lattia on revitty auki, niin pistäisin lattialautoja varten koolaukset, ripottelisin koolauksen vahvuudelta lautojen alle ekovillaa ja sen jälkeen laudoitus joko ihan vaan pelkillä nauloilla tai sitten liiman kanssa lutraten kiinni. Tällöin a) talosta häipyisi läjä asbestia leviämästä huoneilmaan, b) lattiarakenteeseen ei jää ylimääräisiä kosteussulkuja keräämään kosteutta, c) lattia tuntuu lämpöisemmältä aataminasussa (tai sitten ihan vaan avovarpain) tassutellessa.

    Kunnon lautalattia pieksee sitten kyllä laminaatit ja parketit mennentullen kestävyydessä, huollettavuudessa ja ulkonäössä. Lisäksi lautalattian kanssa on optio, että jos lattian väritys alkaa ottamaan aivoon niin siihen voi sutia suoraan maalia pintaan, korkkilattian maalaus ei taida olla ihan niin yksiselitteinen temppu.

    Lattian kanssa on myös mahdollista käyttää saneerauslämmityskaapelia jos tuntuu että varpaita ihan tosissaan palelee. Asennuskustannus ei ole kovin posketon (värkit luokkaa 150eur/huone) mutta sähköähän tuommoinen tietty nielee. Täällä valmiiksi sähkölämmitetyssä talossa ei tarvitse paljon miettiä että pistäisikö seinälle noin 600 asteisena hohkaavan pellinpalan vai hautaisiko lämmityksen lattiaan. Vesikiertoisen lämmityksen kanssa asia ei ole ihan noin suoraviivainen, mutta samalla jos lattian repii auki niin kustannus ja työmäärä ei taida olla ihan mahdoton vaikka sinne lautojen alle pistäisikin puutarhaletkua (jotkut käyttää kuulemma jotain ihan tuohon tarkoitettua vesiputkea).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet ja mielellään Työnalle tarttuisi härkää vaikka mistä ulokkeista kiinni, mutta asbestin kanssa leikkiminen on kyllä riskaabeliä puuhaa. Tämä tarkoittaisi käytännössä koko talon tyhjentämistä. Ei auta vain hengityssuojaimet vaan uudenkarheat sohvat ja muut altistuisivat pölylle siinä määrin, että homma olisi kohtuuton. Kosteussulkuhan se matto tavallaan on, mutta oletan lattian pysyvän kohtuullisen kuivana altatuulettuvan pohjan takia.

      Koolaukset ja ekovillat olisi tietty kova juttu ja toteutettavissa mutta huonekorkeus kärisi tästä liikaa..

      Sähkölämmityskaapelit on out. Kallista puuhaa kuten sanoit.

      Lattiaa ei siis tarvitse repiä auki vaan pohja on hyvin simppeli tällä hetkellä ja sen suomia etuja on käytettävä häikäilemättömästi hyväkseen.

      Poista
    2. Koolinkeja varten pitäisikin se vanha lattia repiä auki niin huonekorkeus ei kärsi sen kummemmin kuin uuden pinnoitteenkaan kanssa. Viisastelen nyt kuitenkin edelleen tuosta asbestinpurusta nimimerkin takaa internet-tietäjän varmuudella, vaikkei kukaan pyytänytkään.

      Tekemätön paikkahan se ei nimittäin missään nimessä ole, eikä edes tarvitse loppuperheen muuttoa anoppilaan purkutöiden ajaksi. En nyt ihan äkkiseltään löytänyt casa de Työnallen pohjapiirrosta, mutta noin periaatteen tasolla ensin kannetaan olohuoneesta sohva ja muut tekstiilit muualle, sitten pingotetaan Mäkkaiver-tyyliin klemmareilla ja linkkarilla rakennusmuovit kulkuaukkoihin, avataan ikkuna ja pistetään siihen riittävän iso puhallin puskemaan ulospäin. Voi'la, olohuone on alipaineistettu ja mahdolliset asbestipölyt päätyvät sohvan sijasta naapurin mansikkapenkkiin.

      Lisäksi, mitä tuohon asbestiin itseensä tulee, niin vaikkei sitä ihan murokuppiin kannatakaan ripotella, niin muovissa kiinnioleva asbestihan ei ole sen vaarallisempaa kuin se itse kumimattokaan. Vasta siinäkohtaa kun imaisee asbestipölyä sieraimeen niinkuin Uma Thruman Pulp Fictionissa konsanaan se alkaa tehdä elimistössä höpöjä. Lisäksi asbesti itsessään ei juuri pöllyä, ellei sitä hiomakoneella tms pärisytä.

      Kuitenkin jos tuohon hommaan ryhtyy, niin kannattaa aikataulutus laskea kuten muissakin projekteissa. Arvioidaan ensin aika mitä purkuun menee, vaikkapa nyt optimistisesti 1 päivä. Pyöristetään ylöspäin lähimpään vitoseen ja vaihdetaan yksikkö pykälää suuremmaksi ja kerrotaan kahdella niin ollaan aika lähellä. Muunnos menee siis 1pv -> 5pv -> 5vko = 10 viikkoa. Eli purku 10 viikkoa ja uusi lattia saman verran päälle ;)

      Poista
    3. Työnalle on lähes liikuttuneen otettu Take:n huolesta Työnallen lattian kohtaloa kohtaan.
      Selvitän nyt vielä lattiarakenteen jotta päästään tästä cuuluistasta coolinki-asiasta etiäpäin. Työnallen huvilan lattia on betonielementeistä tehty taso, jonka päälle on valettu pikkiriikkinen, ehkä noin 10-20mm pakusuinen tasoitekerros ja sen päälle on liimattu muovimatto.
      Eli "lattian repiminen auki" tarkoittaisi tässä tapauksessa joko sitä että piikkaan betonilaattaa ohuemmaksi tai revin koko betonilaatan irti. Viimeisimmän vaihtoehdon jälkeen saattaa koko elementtitalon kuoren jännite tosin kärsiä niin paljon, että koko talo saattaapi lyyhistyä kasaan.

      Eli kotikonstein remonttireiska ei voi repiä lattiaa auki muuten kuin ottamalla 2mm paksun muovimaton pois. Sen jälkeen tulee betoni.
      Eli huonekorkeus kasvaisi liikaa.

      Asbestiasiat ovat sellainen asia että en lähde pelkästään internetin syövereiden perusteella tekemään oikeastaan mitään. Työnalle otti ja soitti asbestipurkufirmaan ja kysyi miten asian laita on.
      Juuri herännyt asbestipurkufirman johtaja kysyi ensi töikseen, että onko se pakko repiä pois? Laita se uusi lattiapinnoite siihen muovimaton päälle.

      Mutta koska Työnalle on luonteeltaan jankkaaja, päästiin kysymykseen mitä jos se pitäisi repiä pois. Ja kyllä, aivan kuin Take tokaisikin ei se muovimatto tai asbesti itsessään juuri pöllyä mutta ongelmaksi tuleekin se, että betonilattiapintaan saattaa jäädä sitä vanhaa liimaa kiinni ja se on poistettava jotenkin. Yleensä koneellisesti koska muuten menee ikä ja terveys. Ja kun koneellisesti lähdetään poistamaan 50 vuotta vanhaa liimaa lattiasta, niin se mitä suurimmalla todennäköisyydellä pöllyää.

      Oli miten oli, erittäin monet lähteet, myös ammattimaiset lähteet suosittelevat vanhan maton paikalle jättämistä. Pohja on suora, kosteutta ei ole ja ei vaan jaksais säätää.

      Poista
    4. Nythän minä vasta tajusin. Jotenkin jäin käsitykseen, että siinä asbestimaton alla on jotain puuntapaista (lastulevyä tms) jonkinsortin koolingin varassa ja siinä seassa (liian vähän) eristettä ja vasta sitten petonkia. Mutta tämähän ei tilanne nyt mitä ilmeisimmin ole, joten ymmärrän ihan hyvin ettei kiinnosta ihan hirveästi alkaa takomaan koko laattaa matalammaksi ja tuo huonekorkeus kärsii. Samaten se maton irrottelu petongista on pikkuisen eri työmaa kuin lautaan liimatun maton kanssa.

      Työnalle on toki hyvä ja tekee omallaan niinkuin tahtoo, ja ammattilaiset ovat todennäköisesti ihan oikeassa että on fiksumpi jättää se lattia paikoilleen. Täälläpäässä nörtti on taas katastrofiajatteluun taipuva ja nyt kun asbesti olisi (teoriassa) mahdollista siirtää lattiasta ongelmajätekaatopaikalle niin se olisi sitten poissa rakenteista. Meinaan heti kun seuraavan kerran tulee maanjäristys, tsunami, tornado, tulivuorenpurkaus tai joku muu yleinen suomalainen luonnonilmiö eteen niin se lattiaan jätetty asbesti saattaa huonolla tuurilla lähteä liikkeelle ja pahimmillaan päätyä perillisten hengitystiehyeisiin.

      Mitä taas tuohon liikuttumiseen tulee, niin epäilisin kuitenkin että tunnekuohu on enemmän "aivoon otettu" kuin pelkkä "otettu". Taas se tämäkin nörtti täällä höpöttää vaikka mitä, vaikkei mistään mitään oikesti tiedä ja suistaa ajatuskulkuja ja suunnitelmia sivuraiteille.

      Poista
  5. Aivan mahtavaa että pukkaa keskustelua. Odotellaan vielä myyjäyritysten kommentointia. Lähestyin muutamaa parkettiedustajaa jo mailitse, josko innostuisivat kommentoimaan ja markkinoimaan tuotteitaan paremmin.

    VastaaPoista
  6. Niin,

    Vastauksia kysymyksiisi ei ole enkä ole lattiamyyjäkään mutta olen itse asentanut vinyylikorkin aikoinaan. Liimasin sen suoraan muovimaton päälle ja se oli mahdollista tehdä vähitellen huonekaluja vain siirtämällä. Oli neliömäistä palaa ja värejä sekä lautajäljitelmää löytyy, on vain kallis mutta oli lämmin. Aurinko muutti värejä takaoven lähellä kun oli kesäisin auki.

    Vinyylikorkki kestää vaikka mitä lasten pudottamia esineitä kolhiintumatta, lautalattiaan jää heti syvät urat ja kolot.

    Ammattilaiset voi sanoa ettei saa liimata muovimaton päälle mutta kyllä se tuntui minulla pysyvän kun pesin vahat pois ja nykyään sitä vinyyliä saa myös pitkinä soiroina.

    Naapuri asensi vaalean koivuparketin.Aikoi ensin asentaa sen vanhan mosaiikkiparketin päälle mutta huomasi että lattia oli notkolla. Piti repiä vanha kokonaan pois ja tehdä tasoitus. Harva vanha muovipäällystetty lattia on riittävän suora jos aikoo asentaa lautaparkettia tai vaikkapa lankkuakin, uskoisin että tarvitaan tasoitus tai koolaus joka on yksi lisätyö.

    Nämä on vähän makuasioita.

    Onko sinulla tosiaan tuulettuva paikalla valettu rossilattia? Kuvassa ei näy kissanreikiä ja miten se on noin matalalla ryömintätilalla saatu laudoitukset purettua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkennetaan Työnallen residenssin lattia-asiaa: Koko talo on elementtitalo. Ensin on valettu sokkeli, lattia on pitkiä betonielementtejä vierekkäin ja, jos oikein olen tulkinnut, niin sen päälle on tehty pieni tasoitusvalu ja sen jälkeen muovimatto päälle. Eli kyseessä ei ole siis kokonainen paikalla valettu betonilaatta vaan elementeistä tehty lattia jonka päällä tasoite ja muovimatto.

      Vinyylikorkki kerää lisää pisteitä. Pistää Työnalle mietteliääksi.

      Poista
  7. Asbestiasiaan saa ratkaisun nyppäämällä jostain kulmasta palan mattoa liimoineen irti ja lähettämällä sen laboratorioon. Labra kertoo parissa päivässä, onko matossa tai sen liimassa asbestia. Näin teimme, kun uusimme 50-luvun kerrostaloasunnon lattiat vuodenvaihteessa. Tutkimuksen kustannukset vaihtelivat firmoittain 150 e - 300 e, googlaamalla löytyi useita vaihtoehtoja. Sen verran kyllä maksoi mielenrauhasta, että saatiin vanha pinttynyt linomatto turvallisesti uuden parketin alta pois. Eli meillä ei siis ollut asbestia, vaikka maton alta paljastuikin sitä pahaenteistä mustaa liimaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämähän on taivahan tosi. Olin pari vuotta sitten jo yhteydessä yhteen laboratorioon/yritykseen ja kysyin hintoja tästä. Aion kyllä selvittää tuon liiman menon, mutta taidan silti jättää tuon maton alle kun uuden lattian aika on.

      Poista
  8. Hei, Lankkulattia hakusessa täälläkin, eikä Suomesta meinaa löytyä. Saisiko sinulta suosituksia Virolaisesta toimittajasta? Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ol naapurin käyttämä toimittaja. En tiedä tämän päivän hintatasoa tms. mutta kannattaa laittaa tarjouspyyntöä ns. liikkheelle.

      http://www.rmstuudio.ee/

      Poista