Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ilmavesilämpöpumppu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ilmavesilämpöpumppu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. lokakuuta 2012

Parempi kilowatti pivossa kuin kymmenen oksalla


Joka ilta kun Työnalle sammuu ja saapuu oikea yö.
Raikasta syysmaanantaita arvon lukijat. Sehän on vajaa viikko ja sitten mennään piirtämään se numero tai kirkkovene äänestyslipukkeeseen. Muistakaa ihmiset äänestää. Jos ette äänestä niin sitten ei narista. Työnallekin on nähnyt elonsa aikana jos jonkinlaista vaaliroinaa, mutta mieleenpainuvimpana on jäänyt muutaman vuoden takainen Sosiaalidemokraattien jakama kondomi jonka pakkauksen päällä luki ”Tunne demari sisälläsi” Voi pojat, siitä ei vaalirihkama parane. Kerrottakoon ettei Työnalle tuntenut demaria sisällään.

Työnalle on bloginsa kanssa täysin riippumaton ja ei ota Nallena kantaa politiikkaan, ellei sitten rakennus ja lämmityskustannukset tosissaan ala saamaan siipeensä, tai vastaavasti parane, jonkun tietyn puolueen takia. Työnalle yksityishenkilönä tietysti äänestää ja siitä ei sen enempää.

Kerroin taannoin lämmitysjärjestelmän uusimisesta ja sen vaikutuksista Työnallen rahakukkaroon ja sitä kautta mielialaan.
Elokuun 14 päivä tuli vuosi täyteen ilmavesilämpöpumpun kanssa hiljaista yhteiseloa. Kyllä on ollut huoletonta arki ja juhla sen kanssa. Synttärikaffet jäi nyt juomatta, mutta Työnalle kävi silittelemässä pumppua ja supisi helliä sanoja sen korvaan.

Kuten aiemmin kerroin, olin talon oston jälkeen yhteydessä Helsingin energia energianeuvojaan. Hänen kanssaan puhelimitse kävimme vuositasolla talon sähkönkulutusta aina kymmenen taakse. Keskimääräinen vuosikulutus oli ollut tässä talossa noin 30 000kWh ja se on tytöt ja pojat paljon se.
Keskiarvo sähkölämmitteisessä talossa on 20 000kWh/vuosi.

Yllämainitun päivämäärän tullessa täyteen, näytti kulutuslukemat, käyttö- sekä lämmityssähkön osalta 14 307kWh. Eli yli puolet säästöä. Hyvin karkeasti sanottuna säästöä rahassa tuli 1500 euroa vuodessa.

Tässä vielä kulutuslukemat kuukausittain:

kk
kWh
14.10.2011
31.10.2011
611
30.11.2011
1227
31.12.2011
1392
31.1.2012
2277
29.2.2012
2577
31.3.2012
1511
30.4.2012
1183
14.5.2012
371
31.5.2012
360
30.6.2012
684
31.7.2012
572,99
31.8.2012
470,41
30.9.2012
665,45
14.10.2012
406,02

Kuten aiemmin kirjoitin, on talossa vielä paljon tiivistämistä ja eristämistä, mutta lähtökohta on parempi kuin uskalsin odottaa. Tästä on hyvä jatkaa. Tavoitteena on päästä alle 10 000kWh/vuosi.
Ensi kertaan

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Kallis tuuletin



Haukotuksen täyteistä sunnuntaita medbörjare. Aina välillä muistan päivittää asioista, joita on aiemmin tullut tehtyä. Ja koska lämmityskausi pukkaa päälle, niin tänään mieleeni muistui lämpöpumpun suoja. Niin ilmalämpöpumppu kuin ilmavesilämpöpumpukin, tai oikeastaan niiden ulkoyksiköt, eli ne kalliit tuulettimet, ovat lähes poikkeuksetta aika rumia. Niin myös energiaexperttinne tuuletin on mallia ruma ja kallis. 

Sehän pitää tai ainakin kannattaa verhoilla paristakin syystä. Ensimmäinen tuli jo mainittua: rumuus.  Toinen syy on, että verhoilu suojaa talvella lumen ja tuiskeen pieksennältä. 
Lämpöpumpuille myydään suojakatoksia noin 100-200 euron haarukassa. Ne tosin ovat vain pienille ulkoyksiköille. Tällainen kahden potkurin föönin suoja maksanee vielä enemmän. 
Kuten varmasti muistatte, pihi timpurinne ei sellaisia ostele vaan rakentaa sellaisen itse.
Jos teillä on lämpöpumppu, niin suosittelen miettimään suojarakennelmaa ja sen rakentamista nimenomaan itse. Se ei ole kovin kummoinen puhde, mutta sitäkin hauskempi. Ja jos menee pieleen, niin aina ne puut voi polttaa saunan pesässä.

Lämpöpumpun suojaa rakentaessa kannttaa muistaa pari asiaa. Ensinnäkin tuuletusaukot, taikka ritilät, pitää olla tarpeeksi suuria niin että ilma pääsee keirtämään tarpeeksi hyvin etenkin takaosassa, josta löytyvät jäähdytinkennot. Liian pieni ja ahdas sekä aukoistaan pieni suoja saattaa heikentää laitteen hyötysuhdetta.

Nyt kun tuota oikein väsyneenä katselee, niin eipä tuokaan niin kovin kaunis ole. Mutta toisaalta parempi kuin ilman.

Etusäleikkö on ns. nostettavaa mallia, eli neljä kappaletta itse tehtyjä hakasia, jotka avaamalla etusäleikön voi nostaa pois huoltoa varten. Sulamisvesiä ei Toshibassa, eli kavereiden kesken Tossussa tarvitse miettiä, sillä ne on johdettu putkea pitkin seinän läpi autotallin lattiakaivoon. Sulanapitokaapeli pitää huolen talvellakin putken toiminnasta. Kätevä on. 

Materiaalina 50x22 rimaa. Runkopuut 50x50 ja kattolaudat mitä sattui löytymään. Päälle huopakate ja pintaan aitamaalia. Seinäsäleiköt on pultattu kiinni seinään ja ulkokulmissa on tukipuut maassa tukemassa.
Muistaakseni tätä rakentaessa hermot eivät menneet kertaakaan. Aika hyvin.

Ja täytyyhän sitä ennen/jälkeen -kuva olla.






Koska likainen mieleni ei anna minun kirjoittaa mitään peukuttamisesta, niin kerron asian näin: muistakaa käydä Facebookissa tykkäämässä. Näin saatte tiedon heti kun uutta tekstiä suolletaan maailmalle. 

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Jollain se talo pitää lämmittää. Vesi-ilmalämpöpumppu

Terve taas ja huomatkaa meikätytön innostus blogin kirjoittamisessa. Taas pukkaa

Alunperin on talo ilmeisesti lämmennyt öljyllä, sillä etuseinässä oli kaksi oravanmentävää pyöreää reikää, jotka myöhemmin oli tukittu. Orava siitä tuskin on mennyt, vaan lämmitysöljyn täyttöputket.
Ilmeisesti 70-luvun aikana on siirrytty sähkölämmittäjäksi ja öljypannu on purettu pois yläkerran varastotilasta. Sama vesivaraaja köllöttää edelleen alakerrassa ja se on sinne asennettu jo talon rakennusvaiheessa. Viereen on tullut sähkömittari ja pykälää komeammat sulakkeet. Eli tuo 3 kuution vesivaraaja on lämmitetty sähköllä.
Mikäs siinä vettä lämmittäessä, kun sähkö on ollut joskus halpaa, mutta ei enää.

Ovelaakin ovelampi viekas kiinteistövälittäjä tietysti ilmoitti lämmityskustannukset "käyttö- ja lämmityssähkö 2000e/vuosi" Tuosta ei montaakaan kuukautta mennyt, kun sähkö alkoi kallistumaan entisestään.
Voivoteltuani tovin kalliita sähkölaskuja, otin puhelimen kauniiseen, melko karvaiseen käteeni ja selvitin Helsingin energialta kiinteistön energian kulutushistoriaa. Muistakaahan ihmiset, että sieltä saa tällaistakin palvelua.

Jopa itse energianeuvojakin pävitteli tämän kokoisen talon korkeaa energiankulutusta: n. 30 000kWh/vuosi
Energiayhtiöiden suuntaa-antavissa luvuissa mennään siis lukemissa kerrostalokaksio = 2000kWh, rivitalokolmio 8000kWh ja omakotitalo 18 000kWh
Eli suomeksi sanottuna talo kulutti ja hävitti lämmitysenergiaa oikein huolella.
Sähkön ollessa hintapiikissään, oli tuo juonikkaan kiinteistövälittäjän ilmoittama 2000e/vuosi kohonnut 3500e/vuosi.
Jos käytte talokaupoilla ja sydämmellinen kiinteistövälittäjä, joka ajaa sinun asiaasi, ja ajattelee juuri sinun parastasi, on ilmoittanut sähkön näin, kuten yllä, niin pyytäkää se kilovattitunteina tai selvittäkää itse. Siitä saa myös hyvän neuvotteluvaltin ostotarjousta tehtäessä. Olettaen että lukemat ovat isoja. Nollaenergiataloa ostetaessa ei näissä asioissa ole nyrkin puimisen paikka. Silloin valitetaan jostain muusta. Vaikka sitten tapeteista.

Lämmityskustannukset tuntuvat pieneltä asialta asuntonäytöllä, kun samaan aikaan rouva tai herra katselee harmaata tehosteseinää pullantuoksun leijaillessa sieraimiin. Lähes absoluuttinen fakta on se, että talon lämmittäminen maksaa ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Toinen, ei niin kova fakta on se, että se pullan tuoksu saattaa olla vain uuninpellille levitettyä kaardemummaa ja kanelia ja uuni hetkeksi päälle. Missä pullat?

Talon kellarissa on siis iso varaaja. Voiko sitä käyttää hyväkseen? Sitä, ja monta muuta kysmystä kysyi itseltään pieni likainen mieleni usean kuukauden ajan. Paikalla juoksi tarjouksia tekemässä milloin putkimiehiä ja milloin maalämpö-firmoja. Kaikilla oli muuten paras ratkaisu tähän. Oma ratkaisu. Loppuvaiheessa alkoi jo kyllästyttämään ja naurattamaan koko asia. Niistä kavereista ei ole pitkä matka keittiömyyjiin tai ehkä pahimpiin: Automyyjiin. "Tästä pirssi, ollu sokeella mummolla saaressa kauppakassina"

Oli otettava itse selko tästä asiasta. Paras paikka siihen on ehdottomasti Lämpöpumppufoorumi
Luin erittäin monta keskustelua ja lopuksi päädyin itse kirjautumaan palveluun ja kysymällä sillä ainoalla oikealla tavalla: Tyhmänä.

Kun ensi kerran mainitulle foorumille menee lukemaan keskusteluja on atmosfääri luotaan_työntävä, eli  että tiedät jo valmiiksi kaikki LVI -alan termit ja lyhenteet ja että taskussasi on vähintää putkarin paperit. No, minulla ei olllut. Mutta ei kysyvä tieltä eksy ja ei ole ensi kertaa pappia seljässä ja lapiolla päähän joka tyhmiä kyselee. Ja kaikki muut kuluneet sanonnat.

Minun ketjuni kasvoi yli kymmenen sivun mittaiseksi ja siellä konkarit pitkäjänteisesti neuvoivat varauksetta minua ja muita. Joskin välillä intoutuivat kiistelemään keskenään Oumannien ja muiden vempeleiden suunnilleen väristä.

Lopuksi löysin foorumille kirjautuneen henkilön, jolla oli ollut 2009 suunnilleen saman ikäinen ja kokoinen talo ja tismalleen sama ongelma. Hän oli päätynyt Ilmavesipumppuun (ja käynyt saman tarjousrumban lukuisten yritysen kanssa läpi)
Otin häneen yhteyttä yksityisviestillä ja kirjoiteltuamme tovin olin vakuuttunut ilmavesipumppujärjestelmästä ja sen sopivuudesta meidän ranchille.

Lämminvesivaraajaksi valitsin ruotsalaisen Värmebaronin valmistaman Elomax 250 hybridivaraajan. Se on sellainen 60cm leveän vaatekaapin kokoinen varaaja, jonka sisuksista löytyy 250l patterivesisäiliö ja sen sisuksista vielä erikseen 100l käyttövesisäiliö. Hybridivaraajaksi sitä kutsutaan siksi, että tähän on mahdollista liittää muita energiamuotoja jälkikäteen ja kaikkien lämmitysmuotojen ohjaus onnistuu samalla vehkeellä, eli tällä lämminvesivaraajan ohjauksella. Eli yksinkertaistettuna vaikka niin, että yksi vanhempi käskee kaikkia lapsia pukemaan haalarit päälle. Eikä niin, että toinen sanoo "uikkarit jalkaan" ja toinen "pilkkihaalarit jalkaan".
Näin yksi pohtii hommat valmiiksi ja optimoi talon lämmityksen mahdollisimman järkevästi.

Jo pelkästään lämminvesivaraajan vaihtaminen olisi tuonut säästöä sähkönkulutukseen, mutta kun aletaan säästämään, niin silloin ei euroja pihdata. Samaan syssyyn hommasin Toshiban ilmavesilämpöpumpun, eli kavereiden kesken VILPin. kilowatteja tässä kalliissa tuulettimessa on 11 ja on kahden propelin invertteripummpu. Invertteri tarkoittaa sitä, että se ei kännisty ja sammu on/off -henkisesti vaan pyörii hissukseen syssyllä ja talvipakkasilla sitten vähän kovempaa. Eli tuottaa juuri sen verran lämpöä kuin on tarve.

No miksi sitten en päätynyt maalämpöön? Olin jo siihenkin kääntymässä, mutta tuntuu, että tässä maassa siitä on tullut jonkinlainen uskonto. Kaikki vannoo maalämmön nimeen, aivan kuten 70-luvulla öljylämmityksen nimeen. Muistattehan tuon sloganin ja "öljylämmitys on oikein"?
Eräs toverini totesi sen mainiosti, että tuon kokoiselle talolle maalämpöjärjestelmä on aivan liian isosti mitoitettu. Ja totta, niinhän se on. Kyllä sen pitää pienemmälläkin vaivalla lämmetä.

Minua on oikein alkanut naurattaa se asia, että rakennusmääräysten alati kristyvässä viidakossa talojen pitäisi kohta lämmetä pelkällä kynttilällä, niin silti kaikki hommaa, eli "laittaa" maalämmön. Eikö siinä ole ristiriita?

No mutta se siitä jorinasta, tässä kuvia lämmitysjärjestelmästä.