keskiviikko 1. elokuuta 2012

Jollain se talo pitää lämmittää. Vesi-ilmalämpöpumppu

Terve taas ja huomatkaa meikätytön innostus blogin kirjoittamisessa. Taas pukkaa

Alunperin on talo ilmeisesti lämmennyt öljyllä, sillä etuseinässä oli kaksi oravanmentävää pyöreää reikää, jotka myöhemmin oli tukittu. Orava siitä tuskin on mennyt, vaan lämmitysöljyn täyttöputket.
Ilmeisesti 70-luvun aikana on siirrytty sähkölämmittäjäksi ja öljypannu on purettu pois yläkerran varastotilasta. Sama vesivaraaja köllöttää edelleen alakerrassa ja se on sinne asennettu jo talon rakennusvaiheessa. Viereen on tullut sähkömittari ja pykälää komeammat sulakkeet. Eli tuo 3 kuution vesivaraaja on lämmitetty sähköllä.
Mikäs siinä vettä lämmittäessä, kun sähkö on ollut joskus halpaa, mutta ei enää.

Ovelaakin ovelampi viekas kiinteistövälittäjä tietysti ilmoitti lämmityskustannukset "käyttö- ja lämmityssähkö 2000e/vuosi" Tuosta ei montaakaan kuukautta mennyt, kun sähkö alkoi kallistumaan entisestään.
Voivoteltuani tovin kalliita sähkölaskuja, otin puhelimen kauniiseen, melko karvaiseen käteeni ja selvitin Helsingin energialta kiinteistön energian kulutushistoriaa. Muistakaahan ihmiset, että sieltä saa tällaistakin palvelua.

Jopa itse energianeuvojakin pävitteli tämän kokoisen talon korkeaa energiankulutusta: n. 30 000kWh/vuosi
Energiayhtiöiden suuntaa-antavissa luvuissa mennään siis lukemissa kerrostalokaksio = 2000kWh, rivitalokolmio 8000kWh ja omakotitalo 18 000kWh
Eli suomeksi sanottuna talo kulutti ja hävitti lämmitysenergiaa oikein huolella.
Sähkön ollessa hintapiikissään, oli tuo juonikkaan kiinteistövälittäjän ilmoittama 2000e/vuosi kohonnut 3500e/vuosi.
Jos käytte talokaupoilla ja sydämmellinen kiinteistövälittäjä, joka ajaa sinun asiaasi, ja ajattelee juuri sinun parastasi, on ilmoittanut sähkön näin, kuten yllä, niin pyytäkää se kilovattitunteina tai selvittäkää itse. Siitä saa myös hyvän neuvotteluvaltin ostotarjousta tehtäessä. Olettaen että lukemat ovat isoja. Nollaenergiataloa ostetaessa ei näissä asioissa ole nyrkin puimisen paikka. Silloin valitetaan jostain muusta. Vaikka sitten tapeteista.

Lämmityskustannukset tuntuvat pieneltä asialta asuntonäytöllä, kun samaan aikaan rouva tai herra katselee harmaata tehosteseinää pullantuoksun leijaillessa sieraimiin. Lähes absoluuttinen fakta on se, että talon lämmittäminen maksaa ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Toinen, ei niin kova fakta on se, että se pullan tuoksu saattaa olla vain uuninpellille levitettyä kaardemummaa ja kanelia ja uuni hetkeksi päälle. Missä pullat?

Talon kellarissa on siis iso varaaja. Voiko sitä käyttää hyväkseen? Sitä, ja monta muuta kysmystä kysyi itseltään pieni likainen mieleni usean kuukauden ajan. Paikalla juoksi tarjouksia tekemässä milloin putkimiehiä ja milloin maalämpö-firmoja. Kaikilla oli muuten paras ratkaisu tähän. Oma ratkaisu. Loppuvaiheessa alkoi jo kyllästyttämään ja naurattamaan koko asia. Niistä kavereista ei ole pitkä matka keittiömyyjiin tai ehkä pahimpiin: Automyyjiin. "Tästä pirssi, ollu sokeella mummolla saaressa kauppakassina"

Oli otettava itse selko tästä asiasta. Paras paikka siihen on ehdottomasti Lämpöpumppufoorumi
Luin erittäin monta keskustelua ja lopuksi päädyin itse kirjautumaan palveluun ja kysymällä sillä ainoalla oikealla tavalla: Tyhmänä.

Kun ensi kerran mainitulle foorumille menee lukemaan keskusteluja on atmosfääri luotaan_työntävä, eli  että tiedät jo valmiiksi kaikki LVI -alan termit ja lyhenteet ja että taskussasi on vähintää putkarin paperit. No, minulla ei olllut. Mutta ei kysyvä tieltä eksy ja ei ole ensi kertaa pappia seljässä ja lapiolla päähän joka tyhmiä kyselee. Ja kaikki muut kuluneet sanonnat.

Minun ketjuni kasvoi yli kymmenen sivun mittaiseksi ja siellä konkarit pitkäjänteisesti neuvoivat varauksetta minua ja muita. Joskin välillä intoutuivat kiistelemään keskenään Oumannien ja muiden vempeleiden suunnilleen väristä.

Lopuksi löysin foorumille kirjautuneen henkilön, jolla oli ollut 2009 suunnilleen saman ikäinen ja kokoinen talo ja tismalleen sama ongelma. Hän oli päätynyt Ilmavesipumppuun (ja käynyt saman tarjousrumban lukuisten yritysen kanssa läpi)
Otin häneen yhteyttä yksityisviestillä ja kirjoiteltuamme tovin olin vakuuttunut ilmavesipumppujärjestelmästä ja sen sopivuudesta meidän ranchille.

Lämminvesivaraajaksi valitsin ruotsalaisen Värmebaronin valmistaman Elomax 250 hybridivaraajan. Se on sellainen 60cm leveän vaatekaapin kokoinen varaaja, jonka sisuksista löytyy 250l patterivesisäiliö ja sen sisuksista vielä erikseen 100l käyttövesisäiliö. Hybridivaraajaksi sitä kutsutaan siksi, että tähän on mahdollista liittää muita energiamuotoja jälkikäteen ja kaikkien lämmitysmuotojen ohjaus onnistuu samalla vehkeellä, eli tällä lämminvesivaraajan ohjauksella. Eli yksinkertaistettuna vaikka niin, että yksi vanhempi käskee kaikkia lapsia pukemaan haalarit päälle. Eikä niin, että toinen sanoo "uikkarit jalkaan" ja toinen "pilkkihaalarit jalkaan".
Näin yksi pohtii hommat valmiiksi ja optimoi talon lämmityksen mahdollisimman järkevästi.

Jo pelkästään lämminvesivaraajan vaihtaminen olisi tuonut säästöä sähkönkulutukseen, mutta kun aletaan säästämään, niin silloin ei euroja pihdata. Samaan syssyyn hommasin Toshiban ilmavesilämpöpumpun, eli kavereiden kesken VILPin. kilowatteja tässä kalliissa tuulettimessa on 11 ja on kahden propelin invertteripummpu. Invertteri tarkoittaa sitä, että se ei kännisty ja sammu on/off -henkisesti vaan pyörii hissukseen syssyllä ja talvipakkasilla sitten vähän kovempaa. Eli tuottaa juuri sen verran lämpöä kuin on tarve.

No miksi sitten en päätynyt maalämpöön? Olin jo siihenkin kääntymässä, mutta tuntuu, että tässä maassa siitä on tullut jonkinlainen uskonto. Kaikki vannoo maalämmön nimeen, aivan kuten 70-luvulla öljylämmityksen nimeen. Muistattehan tuon sloganin ja "öljylämmitys on oikein"?
Eräs toverini totesi sen mainiosti, että tuon kokoiselle talolle maalämpöjärjestelmä on aivan liian isosti mitoitettu. Ja totta, niinhän se on. Kyllä sen pitää pienemmälläkin vaivalla lämmetä.

Minua on oikein alkanut naurattaa se asia, että rakennusmääräysten alati kristyvässä viidakossa talojen pitäisi kohta lämmetä pelkällä kynttilällä, niin silti kaikki hommaa, eli "laittaa" maalämmön. Eikö siinä ole ristiriita?

No mutta se siitä jorinasta, tässä kuvia lämmitysjärjestelmästä.



4 kommenttia:

  1. Noin siinä käy aloittelijoille, ensin päivitetään lämmitysjärjestelmä ja sitten tilkitään talo. Suuri sähkönkulutus suorasähköllä johtui vuotavasta talosta, patterilämmityksestä ja asukkaiden määrästä.

    Jos talossa on painovoimainen iv, sen kautta lämmöstä menee vähintään 1/3 pihalle. Siksi 30 000 kwh/vuosi. Tiivistämällä ja iv kone lto kennolla kulutus on noin 20 000 kwh.

    VastaaPoista
  2. Suuri kulutus johtui suurimmaksi osaksi kylmässä kellarissa olevasta, suuresta ja huonosti eristetystä lämminvesivaraajasta. Varaaja hukkasi lämpöä tasaiseen tahtiin kellarissa kesät talvet.
    Kyseessä ei ollut myöskään suora sähkölämmitys vaan varaava yösähkölämmitys.
    Aiemmat vuodet talo oli ollut tyhjillään tai siinä oli asunut yksi ihminen. Silti kulutus oli 30 000 kWh/vuosi

    Talossa on painovoimainen iv ja sen kautta totisesti menee paljon pihalle, mutta näen silti tämän pitkäaikaisempana sijoituksena. Mikäänhän ei minua estä hankkimasta tuota lämmöntalteenottoa myöhemmässä vaiheessa, paitsi raha. Jaa hetkinen, sitähän minä nyt säästän koko ajan.

    Olen ehkä joillain asian haaroilla "aloittelija" mutta näihin energia-asioihin löytyy lähes yhtä monta "mestaria" kuin on lämmitäjääkin. Siihen pakkaan kun lisätään vielä kaikki-tietävät myyjät, niin soppa on valmis.

    Juuri Anonyymin kirjoittajan kaltaisia vittuilevia vinkkejä sateli paljon ja kaikilla oma versio. Tee siinä sitten johtopäätös kun syksy on lopuillaan ja sähkölaskut yli 300 euroa /kk

    Lopuksi mainittakoon myös, että tänään tulee täyteen vuosi lämmitysjärjestelmän vaihdosta ja kulutus on melkolailla 14 000 kWh/vuosi. Joka on yli puolet vähemmän ja säästöä yli 1500 euroa vuodessa.
    Aloittelija menee nyt kahville. Kiitos ja anteeksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinka paljon asennus laitteineen maksoi? Onko ollut ongelmia nyt parin vuoden käytön jälkeen?

      Poista
    2. Asennus laitteineen maksoi 10 400e. Minkäänlaisia ongelmia ei ole nyt neljään vuoteen tullut. Patterit "naksuvat" nollakelillä kennojen sulatuksen aikana, mutta sen korjaamiseen auttoi lämpöanturin siirtäminen 10cm putken pinnasta. Vieläkin pientä naksumista tapahtuu nollakelillä, mutta ei häiritsevästi.
      Takaisinmaksuaikaa laskin pyöreästi 7 vuotta, jonka puoliväli on ohitettu siis jo aikaa sitten. En kadu

      Poista