Omakotitaloasumisen kustannuksista piti vaan sanomani

Hutiloivaa huhtikuuta kansalaiset.

Työnalle on englanniksi Work Bear. Ruotsiksi taas Arbet Nalle.

Esperantoksi se on Labori Osito de peluche ja latinaksi Fabricant Teddy ursus.

Jos noista pitäisi valita, niin varmaan menisin tuolla ruotsin väännöksellä. Onneksi on suomen kieli ja vanha kunnon Työnalle on jees.

Kellarin hyllyt on nyt nakutettu paikalleen ja lisätyt kuvat kannattaa käydä katsomassa edellisestä kirjoituksesta. Valitettavasti en ehtinyt ottaa ennen/nyt kuvia, koska kiirus rakentamiseen oli niin kova.

Sain yhdeltä lukijatutultani oivan idean blogi-kirjoituksen aiheeksi.  Kun asiaa oikein mietin, niin ymmärsin ettei tätä asiaa kovin moni edes tiedä kovinkaan tarkkaan. Ilman omakohtaisia kokemuksia siis. Puhun siis tietenkin omakotitaloasumisen kustannuksista. Monella ei-omakotitalossa-asuvalla saattaa olla mielikuva asumiskustannuksista vain se, että se on kallista.

Totta puhuen ei minullakaan ollut kovin tarkkaa tietoa asumiskustannuksista kun kivenkovaa tarjousta iskettiin pöytään talostamme.

Tutustuin kyllä niin hyvin kuin jaksoin ja löysin tietoa, mutta silti selvää mielikuvaa ei syntynyt asumiskustannuksista. Annettiin siis mennä vain ja katsottiin mitä tuleman pitää.

Kuten jo aiemminkin olen jotain sepitellyt aiheesta, on kerrostaloasumisessa suurin osa asumisen kuluista ujutettu yhtiövastikkeeseen.

Koska Työnallella on kokemus molemmista asumismuodoista ja molemmista on kohtuullisen vähän aikaa, niin on aivan luonnollista että väsynyt kirjailijanne kertoo nyt kokemuksistaan tässä blogissa.

Tämän tarkoitus on ehkä kaikkein eniten tarkoitettu henkilöille / pariskunnille jotka pohtivat omakotitalon ostamista ja asuvat tällä hetkellä kerrostalossa.

Korostan jo tässä vaiheessa että summat ovat noin-hintoja. Toinen tärkeä asia muistaa on, että nämä ovat hyvin talokohtaisia.

Näitä perstuntumahintoja on siis hyvä soveltaa omaan kohteeseensa tai aikomaansa hankintakohteeseensa.

Myyntihintoja tai lainasummia ja niiden hoitokustannuksia en listaa lainkaan, vaan olettama on se, asunto on erikseen. Kyse on siis asuinkuluista kohteessa.

Sitten asiaan sanoi muusikko kun tuoppiin tarttui.

Kerrostaloasunto 3hh+k+kphh+sauna, Helsinki 00650 alueella. Asumisväli 2009-2011. Asuinpinta-ala 80m2

Rakennusvuosi 1976, vuokratontilla.

Yhtiövastike: 280e/kk + laajakaista 12,26e/kk (3507e/vuosi)  

Yhtiövastike sisältää asunnon lämmityksen, jätehuollon, tontin vuokran, isännöintikulut, talvikunnossapidon ja muut kulut mitä koko kerrostalon hoitamiseen kuuluu.

Usein nykyään myös taloyhtiökohtainen laajakaistayhteys on ympätty yhtiövastikkeeseen.

Vesimaksu: 18e/hlö (x 4 meitä oli siihen aikaan) 72e/kk ( yht. 864e/vuosi)

Vesimaksu on yleensä kerrostaloissa jaettu siten, että jokainen asukas maksaa saman hinnan, käytti vettä lainkaan tai todella paljon.

Maksu sisältää kylmän veden sekä lämmitetyn käyttöveden (vesi lämmitetään talon kaukolämmönvaihtimessa, eli tulee kylmänä itse kerrostaloon, ja siellä se lämmitetään kuumaksi)

Tämän lisäksi vesimaksu sisältää jätevesimaksun. Eli ei se suihkuvesi, oksennus  ja pökäle ilmaiseksi lähde sieltä kunnalliseen jätehuoltoon.

Sähkö: Kulutus oli noin 3200 kWh/vuosi. Raaka hinnoittelu antaa hinnaksi noin 320e/vuosi, eli 26,6e/kk

Sähkönkulutus pitää kerrostaloasumisessa sisällään vain käyttösähkön, eli sen sähkön mitä käytetään asumiseen, ei lämmittämiseen.

Jääkaapit, tietokoneet, televisiot, valaistus ja jos asunnossa on huoneistokohtainen sauna, niin sen kulutus.

Vakuutus: 16,6e/kk eli 200/vuosi

Kotivakuutus on suositeltua olla kerrostaloasunnossa, oli se sitten vuokralla tai omistusasunto. Kotivakuutuksena tarkoitetaan tässä tapauksessa irtaimiston vakuutusta. Jos se on mallia ”laaja”, niin se korvaa esim. jos televisio tippuu lattialle, asuntoon murtaudutaan ja viedään perintöhopeat tai astianpesukone poksahtaa. Toisin sanoen korvaa kaikki äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot.

Kyseessä on siis kerrostalo-osakkeesi sisuksen vakuuttaminen, eli mitä kämpässä on.

Itse huoneisto ja koko muu kerrostalo on vakuutettu erikseen taloyhtiön toimesta. Jos siis koko kerrostalo palaa poroksi tai varas vie koko kerrostalon, niin siitä vakuutuksesta sinun ei tarvitse henkilökohtaisesti olla vastuussa. Sen hoitaa taloyhtiö.

Näin päästään meidän tapauksessa kokonaissummaan 4891e/vuosi eli 407,58e/kk

Omakotitalo 140m2, asuinpinta-ala 98m2. 5h+keittiö, autotalli+puusauna. Helsinki. 2010 ->

Rakennusvuosi 1960, kivitalo, omalla tontilla.

Talon lämmitys: Kokonaiskulutus on noin 14000 kWh/vuosi. Karkeasti hinta on noin 1500e/vuosi, eli 125e/kk

Kokonaiskulutukseen kuuluu talon lämmitys, lämpimän käyttöveden lämmitys sekä käyttösähkö. Eli telkkareiden ja jääkaappien sekä kuuman suihkun lisäksi myös itse talon lämmitys.

Kuten tarkkaavaisimmat lukijani muistavat, päivitti Työnalle lämmitysjärjestelmänsä ilmavesilämpöpumpuksi vajaa 2 vuotta sitten.

Jos lämmittäisimme taloamme ja suihkuvettämme vielä vanhalla yövaraajalla ja yösähköllä, olisi vuosikulutus (30 000kWh) 3000e/vuosi eli 250e/kk

Vesimaksu: 320e/vuosi eli 26,6e/kk

Vesimaksu sisältää omakotitalossa sen, että saamme putkea pitkin kylmää vettä. Siitä kylmästä vedestä lämmitetään sitten omilla vehkeillä se lämpimäksi jotta suihkussa on hitusen kivempi olla.

Maksu sisältää myös jäteveden käsittelyn pois talosta viemäreitä pitkin, aivan kuten kerrostalossakin.

Jos talo on kaukolämpöverkossa, niin lämminvesi lämmitetään samalla tavalla kuin kerrostalossakin tai sitten erillisellä lämminvesivaraajalla. Kaukolämmöllä lämpiävässä talossa on kaukolämpömaksu erikseen ja käyttösähkö erikseen.

Kaukolämpö on kohtuullisen edullista, mutta toimittaja on monopoliasemassa, joten hintaan et voi vaikuttaa. Kulutukseen kylläkin.

Vesimaksu koostuu seuraavista asioista: kuukausittainen perusmaksu, vuosittainen perusmaksu sekä vuosittainen veden ja jäteveden käyttömaksu.

Vakuutukset:

Omakotitalo perusvakuutus (vakuutettu täydestä hinnasta =täysarvovakuutus) 310e/vuosi eli 25,8e/kk (sisältää palo, vuoto, varkaus yms. –turvat)

Omakotitaloon pitää ottaa (tai ainakin silloin kun pankki vielä omistaa siitä osan) kotivakuutus. Eli vakuutus joka koskee itse taloa. Jos mökki siis palaa, tai siihen murtaudutaan tai putki rikkoontuu tai puu kaatuu talon päälle.

Jos nyt vaikka veli koivu ottaa ja kaatuu talon päälle, niin tämä vakuutus korvaa puun aiheuttamat vahingot ja muut kustannukset jotka hommasta asukkaalle koituu.
Koska talomme on kivitalo, on vakuutus halvempi kuin puutalossa. Kivi kun mm. palaa huonommin.
Vakuutusyhtiöiden hinnoissa ja ehdoissa on runsaasti eroja, joten vertailu kannattaa!

Irtaimistovakuutus: (vakuutettu täydestä hinnasta =täysarvovakuutus) 205e/vuosi eli 17e/kk. (laaja kotivakuutus irtaimistolle)

Irtaimistovakuutus korvaa suunnilleen samat asiat kuin kerrostaloasujallekin. Eli jos pesukone poksahtaa tai kuten allekirjoittaneelle kävi, varastettiin arvokas kitara treenikämpältä, niin kotivakuutus korvasi tämän.

Jätemaksut: 188,76e/vuosi eli 15,73e/kk

Jätemaksulla tarkoitetaan meidän tapauksessa sitä, että 240l jäteastia tyhjennetään joka toinen viikko. Jätepönttö on oma, niitä saa myös vuokrata, jolloin siihen kuuluu silloin tällöin pesu jäteyhtiön toimesta.

Kiinteistövero: 450e/vuosi eli 37,5e/kk

Kiinteistövero on kunnittain perittävä vero, joka vaihtelee asuinpaikasta huomattavasti. Meidän 631m2 tontista maksetaan helsingissä siis kohtuullisen korkeaa kiinteistöveroa.

Verrokkina perstuntuma hinta hyvinkäällä 3000m2 tontille on 300e. Verovirasto pitää myös huolen siitä, että jos Helsingissä on omistuksessasi tarpeeksi suuri tontti, jolla on vielä rakennusoikeutta jäljellä, laskuttaa se korotettua kiinteistöveroa siltä osalta. Tämä tehdään siksi, että saataisiin ihmiset lohkomaan ja myymään osan tontistansa ja näin helpottamaan tonttipulaa. Tästä reiluudesta löytyy googlaamalla runsaasti tietoa. Tässä yksi uutinen aiheesta

Kunnossapitomaksu: 73e/vuosi eli 6,08e/kk

Kunnossapitomaksu pitää sisällään jalkakäytävien talvihoidosta ja katualueen puhtaanapidosta niillä alueilla, joilla kiinteistöjen kadunhoitotehtävät on siirretty kaupungin vastuulle.

Laskukaava on seuraava:  Esimerkiksi omakotitalon, jonka kerrosala on 120 m² ja tontti 1000 m², maksu on
0,095 x 120 + 0,046 x 1000 = 57,40 € vuodessa. Arvonlisäveron kanssa vuosittainen maksu on 70,60 €.

Yhteensä 3046,76e / vuosi eli 254/kk

(Jos olisi edelleen vanha lämmitysjärjestelmä käytössä, olisi lukemat seuraavat: 4546,76e/vuosi eli 378,89e/kk

Työnalle korostaa vielä, että nämä ovat hyvin tapauskohtaisia asioita ja yllä olevat laskelmat pätevät näihin kohteisiin.

Jos kysyttävää, niin olkaa niin hyvät ja kommentoikaa juttua. Myös jos olen unohtanut jotain oleellista tai jokin hinta ihmetyttää, niin tarkennan mielelläni.

Saatte toki myös kertoa omakohtaisia hintoja ja kokemuksia tai vaikka unelma-ammattinne tai kengänkokonne jos siltä tuntuu.  

Nyt Työnalle lopettaa tämän blogitekstin.

Ensi kertaan sanoi hevonen kun nakkikioskilta lähti!

Kellari kuntoon ja poika porisemaan

Kepeää kevättä Työnallen residenssistä.

Se on kuulkaa ihmiset 11 000 lukukertaa paukkunut remonttirunoilijanne blogissa. Ja kyllä on Työnallen likaista mieltä lämmittänyt sellainen fakta, että kyselyitä uusista päivityksistä on tullut tuon tuostakin. Ja kyllähän sitä päivitettävää alkaa taas tulemaan.

Työnallehan on kohtuullisen tunteellinen kaveri ja näin ollen myös kevään sääolot ovat vaikuttaneet kovasti itse remontointiin, mutta myös tunnetiloihin. Kun kevään ensi auringonsäteet sulattelivat lumia huopakatolta, oli mieli ylhäällä kuin Himasen Pekan pankkitilin saldo.

Työnalle teroitteli jo kirvesmiehen puukkoaan ja suunnitteli tulevia kohteita. Ilo oli lähes käsin kosketeltavaa. Mutta jo kohta saapuivat uudet lumisateet synkentäen Työnallen mielen.

Onneksi kevät näyttää ottaneen lopullisen lukon talven niskasta ja lumien sulaminen on tosiasia.

Järjestys, tuo vanha kunnon asia mitä ilman vallitsisi epäjärjestys. Filosofinne mieltä on häirinnyt alusta lähtien materian määrä ja turhan tavaran haaliminen. Jostain syystä materiaalia kuitenkin on kerääntynyt nurkkiin ja oletettavaa on, että sitä tulee vielä lisää.

Lukaalissamme on kellari, mutta kovin korkea se ei ole. Optimimittainen kaveri seisoo vielä suorilla jaloilla toisessa päässä kellaritiloja, mutta toisessa päässä pitää omata jo kääpiön paperit seistäkseen suorana.

Ajattelin muuton yhteydessä, että tilaa tuskin koskaan tulee tarvitsemaan, mutta nyt on jo toinen ääni kellossa, sillä lasten vaatteita, kenkiä, harrastevälineitä ja kausitavaroita pitää  alkaa varastoida.

Puuha alkoi sillä, että poistin vanhan lämminvesivaraajan ympäriltä vuorivillakerroksen ja heivasin kaiken turhan jäteasemalle. Lämminvesivaraaja oli päivänvalon nähtyään aikamoinen järkytys. Tuo ei enää olisi montaa vuotta kestänyt ja olihan se kerran jo vakuutusyhtiön toimesta paikattukin.

Oli siis hyvä, että lämmitysjärjestelmä päivitettiin ensimmäisten asioiden joukossa talon ostamisen jälkeen.

Toisaalta ajattelin jättää varaajan paikalleen jo ihan siitä syystä, että sen purkaminen maksaisi jonkun verran yrityksen toimesta ja toisaalta en jaksa sitä itse purkaa. Toisaalta saisihan tuosta hyvä kilju- tai pontikkapannun. Tulisi reilumpi satsi kerralla. Poika porisemaan.

Kellarin lämpötilaa olen seurannut aktiivisesti vuoden verran ja huomasin, että lämpötila kellarissa on kesät/talvet sama 10-12 astetta. Eli erittäin optimaalinen viinin säilyttämiseen ja muuhun varastointiin.

Eipä siinä sitten oikeastaan muuta ollutkaan edessä kuin hyllyn rakentamista metritavarasta.

Helppoa kuin heinänteko.  Hyllyjä tulee vielä lisää, mutta ensin pitää saada loput romut tilapäisesti pois.

Myös varaajan edessä olevaan hyllykköön pitää tehdä pullotelineet, viinipulloja varten. Kasasin tilapäisesti kaikki viinapullot ylähyllylle ikään kuin mallatakseni tulevaa viinihyllyä ja kyllähän se hyvältä näyttää, ja varmaan maistuukin.

Viina, tuo viisasten juoma jää yleensä Työnallelta juomatta, sillä Työnalle on enemmän olut- ja viinimiehiä.

Suurin hankinta tässä vaiheessa tulikin muovisäilytyslaatikoiden ostamisvaiheessa. Kävin yllättävän monessa paikassa katsastamassa tarjonnan ja kyllä ovat saaneet kannellisille muovilaatikoille hintaa. 10-15 euroa oli haarukka. Tärkeintä muovisten säilytyslaatikoiden hankinnan osalta oli nimenomaan tuo kansi ja tiiviys. Kellarit kun omaavat aina jonkinlaisen tuoksun ja se ei ole hyvä jos Armanin pukuun tarttuu se kellarin dunkkis taikka döfis.

Paras vaihtoehto löytyi Tarjoustalosta, kannellinen ja renkailla varustettu 42 litran muovilaatikko irtosi 11,90e hinnalla. Näitä ostin 12 kpl.

Läpinäkyvyys laatikoissa oli ehtona, koska on hyvä nähdä suorilta mitä laatikko pitää sisällään kun kesäkenkiä aletaan kaivamaan esiin.

Ikean laatikoista vielä pieni huomio. Samankokoiset laatikot maksoivat 6,99e /kpl ja olivat vahvalla muoviseinämällä. Homma vaikutti erittäin lupaavalta. Pieni tarkistus kuitenkin osoitti, että kansi maksaa erikseen 3e ja kannen paikalla pysymiseen tarkoitetut muoviset ”klipsut” 3e/4kpl

Kyllä ne osaavat tuon hinnoittelun ja merkintätavan oivallisesti tehdä. Jotta olkaahan tarkkana niiden Ikean tuotteiden kanssa, ne eivät ole aina niin halpoja kuin antavat ymmärtää.

Mutta eipä miulla nyt just muuta. Nyt näitä päivityksiä alkaa satelemaan hiukan tiheämmin.

Muistakaan liittyä facebook-ryhmään ja kommentoikaa toki näitä juttuja.