Hutiloivaa huhtikuuta kansalaiset.
Työnalle on englanniksi Work Bear. Ruotsiksi taas Arbet Nalle.
Esperantoksi se on Labori Osito de peluche ja latinaksi Fabricant Teddy ursus.
Jos noista pitäisi valita, niin varmaan menisin tuolla ruotsin väännöksellä. Onneksi on suomen kieli ja vanha kunnon Työnalle on jees.
Kellarin hyllyt on nyt nakutettu paikalleen ja lisätyt kuvat kannattaa käydä katsomassa edellisestä kirjoituksesta. Valitettavasti en ehtinyt ottaa ennen/nyt kuvia, koska kiirus rakentamiseen oli niin kova.
Sain yhdeltä lukijatutultani oivan idean blogi-kirjoituksen aiheeksi. Kun asiaa oikein mietin, niin ymmärsin ettei tätä asiaa kovin moni edes tiedä kovinkaan tarkkaan. Ilman omakohtaisia kokemuksia siis. Puhun siis tietenkin omakotitaloasumisen kustannuksista. Monella ei-omakotitalossa-asuvalla saattaa olla mielikuva asumiskustannuksista vain se, että se on kallista.
Totta puhuen ei minullakaan ollut kovin tarkkaa tietoa asumiskustannuksista kun kivenkovaa tarjousta iskettiin pöytään talostamme.
Tutustuin kyllä niin hyvin kuin jaksoin ja löysin tietoa, mutta silti selvää mielikuvaa ei syntynyt asumiskustannuksista. Annettiin siis mennä vain ja katsottiin mitä tuleman pitää.
Kuten jo aiemminkin olen jotain sepitellyt aiheesta, on kerrostaloasumisessa suurin osa asumisen kuluista ujutettu yhtiövastikkeeseen.
Koska Työnallella on kokemus molemmista asumismuodoista ja molemmista on kohtuullisen vähän aikaa, niin on aivan luonnollista että väsynyt kirjailijanne kertoo nyt kokemuksistaan tässä blogissa.
Tämän tarkoitus on ehkä kaikkein eniten tarkoitettu henkilöille / pariskunnille jotka pohtivat omakotitalon ostamista ja asuvat tällä hetkellä kerrostalossa.
Korostan jo tässä vaiheessa että summat ovat noin-hintoja. Toinen tärkeä asia muistaa on, että nämä ovat hyvin talokohtaisia.
Näitä perstuntumahintoja on siis hyvä soveltaa omaan kohteeseensa tai aikomaansa hankintakohteeseensa.
Myyntihintoja tai lainasummia ja niiden hoitokustannuksia en listaa lainkaan, vaan olettama on se, asunto on erikseen. Kyse on siis asuinkuluista kohteessa.
Sitten asiaan sanoi muusikko kun tuoppiin tarttui.
Kerrostaloasunto 3hh+k+kphh+sauna, Helsinki 00650 alueella. Asumisväli 2009-2011. Asuinpinta-ala 80m2
Rakennusvuosi 1976, vuokratontilla.
Yhtiövastike: 280e/kk + laajakaista 12,26e/kk (3507e/vuosi)
Yhtiövastike sisältää asunnon lämmityksen, jätehuollon, tontin vuokran, isännöintikulut, talvikunnossapidon ja muut kulut mitä koko kerrostalon hoitamiseen kuuluu.
Usein nykyään myös taloyhtiökohtainen laajakaistayhteys on ympätty yhtiövastikkeeseen.
Vesimaksu: 18e/hlö (x 4 meitä oli siihen aikaan) 72e/kk ( yht. 864e/vuosi)
Vesimaksu on yleensä kerrostaloissa jaettu siten, että jokainen asukas maksaa saman hinnan, käytti vettä lainkaan tai todella paljon.
Maksu sisältää kylmän veden sekä lämmitetyn käyttöveden (vesi lämmitetään talon kaukolämmönvaihtimessa, eli tulee kylmänä itse kerrostaloon, ja siellä se lämmitetään kuumaksi)
Tämän lisäksi vesimaksu sisältää jätevesimaksun. Eli ei se suihkuvesi, oksennus ja pökäle ilmaiseksi lähde sieltä kunnalliseen jätehuoltoon.
Sähkö: Kulutus oli noin 3200 kWh/vuosi. Raaka hinnoittelu antaa hinnaksi noin 320e/vuosi, eli 26,6e/kk
Sähkönkulutus pitää kerrostaloasumisessa sisällään vain käyttösähkön, eli sen sähkön mitä käytetään asumiseen, ei lämmittämiseen.
Jääkaapit, tietokoneet, televisiot, valaistus ja jos asunnossa on huoneistokohtainen sauna, niin sen kulutus.
Vakuutus: 16,6e/kk eli 200/vuosi
Kotivakuutus on suositeltua olla kerrostaloasunnossa, oli se sitten vuokralla tai omistusasunto. Kotivakuutuksena tarkoitetaan tässä tapauksessa irtaimiston vakuutusta. Jos se on mallia ”laaja”, niin se korvaa esim. jos televisio tippuu lattialle, asuntoon murtaudutaan ja viedään perintöhopeat tai astianpesukone poksahtaa. Toisin sanoen korvaa kaikki äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot.
Kyseessä on siis kerrostalo-osakkeesi sisuksen vakuuttaminen, eli mitä kämpässä on.
Itse huoneisto ja koko muu kerrostalo on vakuutettu erikseen taloyhtiön toimesta. Jos siis koko kerrostalo palaa poroksi tai varas vie koko kerrostalon, niin siitä vakuutuksesta sinun ei tarvitse henkilökohtaisesti olla vastuussa. Sen hoitaa taloyhtiö.
Näin päästään meidän tapauksessa kokonaissummaan 4891e/vuosi eli 407,58e/kk
Omakotitalo 140m2, asuinpinta-ala 98m2. 5h+keittiö, autotalli+puusauna. Helsinki. 2010 ->
Rakennusvuosi 1960, kivitalo, omalla tontilla.
Talon lämmitys: Kokonaiskulutus on noin 14000 kWh/vuosi. Karkeasti hinta on noin 1500e/vuosi, eli 125e/kk
Kokonaiskulutukseen kuuluu talon lämmitys, lämpimän käyttöveden lämmitys sekä käyttösähkö. Eli telkkareiden ja jääkaappien sekä kuuman suihkun lisäksi myös itse talon lämmitys.
Kuten tarkkaavaisimmat lukijani muistavat, päivitti Työnalle lämmitysjärjestelmänsä ilmavesilämpöpumpuksi vajaa 2 vuotta sitten.
Jos lämmittäisimme taloamme ja suihkuvettämme vielä vanhalla yövaraajalla ja yösähköllä, olisi vuosikulutus (30 000kWh) 3000e/vuosi eli 250e/kk
Vesimaksu: 320e/vuosi eli 26,6e/kk
Vesimaksu sisältää omakotitalossa sen, että saamme putkea pitkin kylmää vettä. Siitä kylmästä vedestä lämmitetään sitten omilla vehkeillä se lämpimäksi jotta suihkussa on hitusen kivempi olla.
Maksu sisältää myös jäteveden käsittelyn pois talosta viemäreitä pitkin, aivan kuten kerrostalossakin.
Jos talo on kaukolämpöverkossa, niin lämminvesi lämmitetään samalla tavalla kuin kerrostalossakin tai sitten erillisellä lämminvesivaraajalla. Kaukolämmöllä lämpiävässä talossa on kaukolämpömaksu erikseen ja käyttösähkö erikseen.
Kaukolämpö on kohtuullisen edullista, mutta toimittaja on monopoliasemassa, joten hintaan et voi vaikuttaa. Kulutukseen kylläkin.
Vesimaksu koostuu seuraavista asioista: kuukausittainen perusmaksu, vuosittainen perusmaksu sekä vuosittainen veden ja jäteveden käyttömaksu.
Vakuutukset:
Omakotitalo perusvakuutus (vakuutettu täydestä hinnasta =täysarvovakuutus) 310e/vuosi eli 25,8e/kk (sisältää palo, vuoto, varkaus yms. –turvat)
Omakotitaloon pitää ottaa (tai ainakin silloin kun pankki vielä omistaa siitä osan) kotivakuutus. Eli vakuutus joka koskee itse taloa. Jos mökki siis palaa, tai siihen murtaudutaan tai putki rikkoontuu tai puu kaatuu talon päälle.
Jos nyt vaikka veli koivu ottaa ja kaatuu talon päälle, niin tämä vakuutus korvaa puun aiheuttamat vahingot ja muut kustannukset jotka hommasta asukkaalle koituu.
Koska talomme on kivitalo, on vakuutus halvempi kuin puutalossa. Kivi kun mm. palaa huonommin.
Vakuutusyhtiöiden hinnoissa ja ehdoissa on runsaasti eroja, joten vertailu kannattaa!
Koska talomme on kivitalo, on vakuutus halvempi kuin puutalossa. Kivi kun mm. palaa huonommin.
Vakuutusyhtiöiden hinnoissa ja ehdoissa on runsaasti eroja, joten vertailu kannattaa!
Irtaimistovakuutus: (vakuutettu täydestä hinnasta =täysarvovakuutus) 205e/vuosi eli 17e/kk. (laaja kotivakuutus irtaimistolle)
Irtaimistovakuutus korvaa suunnilleen samat asiat kuin kerrostaloasujallekin. Eli jos pesukone poksahtaa tai kuten allekirjoittaneelle kävi, varastettiin arvokas kitara treenikämpältä, niin kotivakuutus korvasi tämän.
Jätemaksut: 188,76e/vuosi eli 15,73e/kk
Jätemaksulla tarkoitetaan meidän tapauksessa sitä, että 240l jäteastia tyhjennetään joka toinen viikko. Jätepönttö on oma, niitä saa myös vuokrata, jolloin siihen kuuluu silloin tällöin pesu jäteyhtiön toimesta.
Kiinteistövero: 450e/vuosi eli 37,5e/kk
Kiinteistövero on kunnittain perittävä vero, joka vaihtelee asuinpaikasta huomattavasti. Meidän 631m2 tontista maksetaan helsingissä siis kohtuullisen korkeaa kiinteistöveroa.
Verrokkina perstuntuma hinta hyvinkäällä 3000m2 tontille on 300e. Verovirasto pitää myös huolen siitä, että jos Helsingissä on omistuksessasi tarpeeksi suuri tontti, jolla on vielä rakennusoikeutta jäljellä, laskuttaa se korotettua kiinteistöveroa siltä osalta. Tämä tehdään siksi, että saataisiin ihmiset lohkomaan ja myymään osan tontistansa ja näin helpottamaan tonttipulaa. Tästä reiluudesta löytyy googlaamalla runsaasti tietoa. Tässä yksi uutinen aiheesta
Kunnossapitomaksu: 73e/vuosi eli 6,08e/kk
Kunnossapitomaksu pitää sisällään jalkakäytävien talvihoidosta ja katualueen puhtaanapidosta niillä alueilla, joilla kiinteistöjen kadunhoitotehtävät on siirretty kaupungin vastuulle.
Laskukaava on seuraava: Esimerkiksi omakotitalon, jonka kerrosala on 120 m2 ja tontti 1000 m2, maksu on
0,095 x 120 + 0,046 x 1000 = 57,40 € vuodessa. Arvonlisäveron kanssa vuosittainen maksu on 70,60 €.
0,095 x 120 + 0,046 x 1000 = 57,40 € vuodessa. Arvonlisäveron kanssa vuosittainen maksu on 70,60 €.
Yhteensä 3046,76e / vuosi eli 254/kk
(Jos olisi edelleen vanha lämmitysjärjestelmä käytössä, olisi lukemat seuraavat: 4546,76e/vuosi eli 378,89e/kk
Työnalle korostaa vielä, että nämä ovat hyvin tapauskohtaisia asioita ja yllä olevat laskelmat pätevät näihin kohteisiin.
Jos kysyttävää, niin olkaa niin hyvät ja kommentoikaa juttua. Myös jos olen unohtanut jotain oleellista tai jokin hinta ihmetyttää, niin tarkennan mielelläni.
Hienosti listattu kuluja. Asumiskustannuksista pitäisi puhua paljon enemmän sen sijaan, että kauhistellaan pelkästään kovia tonttihintoja ja asuntojen hintoja. Remonttitaitoiselle vanhojen talojen remontointi on selkeästi mahdollinen vaihtoehto, kun tilan tarve siihen pakoittaa. Remonttifirmoille tämän pitäisi toimia hyvänä vinkkinä siitä, mistä naulasta vetää, kun perustelee remonttien kustannuksia (suuria tai pieniä).
VastaaPoistaVertailin omaan saman kokoiseen 1986 valmistuneeseen puutalooni. Melko samat kulut mutta kai 1960 valmistuneessa talossa on jotain kunnossapito/korjauskulujakin. Ne tietysti vaihtelevat vuosittain mutta ei voi olla nolla euroa vaikka tekisikin itse.
VastaaPoistaTotta turiset. Korjaus- ja kunnossapitokulut eivät voi olla nolla. Tässä tapauksessa olen jäävi arvioimaan näitä kuluja koska kunnostan joka tapauksessa taloa sen mukaan kun tilillä on rahaa ja tavallaan enemmän kuin normaalia taloa. Eli en osaa sanoa mikä on kunnossapitomenoa ja mikä on remontoitavan talon korjauskustannuksia.
VastaaPoistaOtan nyt esimerkiksi korvausilmaventtiilien suodattimien vaihdon. Koska olen vasta asentanut ne, niin en osaa sanoa paljonko uudet suodattimet maksavat ja miten usein ne pitää vaihtaa.
Tietysti voin tässä vaiheessa listata kunnossapitotoimia mitä olen tehnyt toistuvasti talolle tietyin väliajoin. Kuten sammaleen poisto kattohuovasta, rännien putsaaminen ja vanhojen ovien tiivisteiden uusiminen.
Itse blogikirjoitusta silmällä pitäen, täytyy lukijan muistaa se, että taloa todellakin pitää huoltaa siinä missä kerrostaloasuja maksaa siitä huoltoyhtiölle.
Ensi hätään tulee kustannuksista mieleen korvausilmaventtiilien suodattimien uusiminen vuosittain (n.30e/vuosi)
Nuohous (noin 50e/vuosi)
Uudemmissa taloissa on tietysti ilmanvaihtolaitteiston huoltoon liittyvät maksut, kuten suodattimien vaihto yms.
Jos tulee lisää mieleen, niin kertokaa se ihmeessä kommenttikentässä.
Vielä korjaus/kunnossapitokuluista. Niihin kuuluu mm. ilma-vesilämpöpumpun hankinta. Tällaiset isomman kulut tietysti ovat
VastaaPoistaharvemmin sattuvia. Pitemmän ajan kuluessa vasta voi arvioida tason.
Sellaisia jotka tulevat kuitenkin eteen on mm. vesikatteen uusinta, julkisivujen kunnossapito (sis. ikkunat), vesijohtojen uusinta, lämmitysjärjestelmä, kylpyhuoneen, saunan ja keittiön ym. työt.
Anonyymi on periaatteessa oikeassa tässä asiassa. Nämä pitäisi laskea kunnossapitokuluihin, koska ne tulevat jossain vaiheessa eteen. Esimerkiksi vesikatteen uusiminen tulee ajankohtaiseksi noin kolmenkymmenen vuoden välein.
PoistaMutta mielestäni vertailu on todella vaikeaa ja menee tietyllä tavalla kohtuuttomaksi.
Jos otetaan esimerkiksi putkiremontti, niin sitä varten omakotitaloasuja ottaa lainaa, sanotaan nyt 10 000e. Kerrostaloasuja taasen harvemmin saa pelkällä vastikkeella maksettua asunto-osakkeensa osuuden putkiremontin. Sama pätee muihinkin isoihin uudistuksiin.
Mielestäni nämä isot remontit, niin kerrostalossa kuin omakotitalossa, täytyy laskea omina erillisinä kustannuksinaan. Ihan jo vertailun kannalta.
Ymmärtänette mitä tarkoitan? Putkiremontti okt:ssa maksaa paljon -> asukas maksaa paljon ja erillisenä könttänä.
Putkiremontti kerrostalo-osakkeessa -> asukas maksaa paljon ja erillisenä könttänä.
Tällä tavalla vertailu on edes jollain tavalla loogista. Ei ole mielestäni reilua jakaa tällaisia summia omakotitaloasujan budjettiin ja kerrostaloasujan voi "unohtaa" vastikkeinensa. Tämän tekstin alkuperäinen tarkoitus olikin listata aivan tavallisia kustannuksia ja lukijan tulee ymmärtää että kunnossapitokustannuksia tulee omakotitalossa, aivan kuten kerroostaloasunnossa.
Todella kattavasti listattu kulut! Kiitos siitä! Itse harkitsemme rintamamiestalon ostamista, rv. 49(!) ja sekös tässä noviisia hirvittää! Olemme aina asuneet kerrostalossa tai rivarissa, mutta nyt alkaa riittämään ;) Kovin vain mietityttää uskaltaako noin vanhaa taloa "aloittelija" ostaa.. Taloon on kyllä vuonna 2010 uusittu katto ja ulkovuoraus ja kivijalka rouhepinnoitettu(mitä sitten tarkoittaakaan..) 2011 on uusittu wc istuin, lavuaari ja hana toisessa vessassa, molemmat wc:t on "modernisoitu" tähän päivään. Lisäeristykset asuintiloihin ja rappustilasta tehty lämmin sekä putket uusittu. Myös kaupungin runkoviemäri on uusittu 2012. Ainoa ns. miinus olisi saunaosasto kellarissa, joka on kuin betonibunkkeri. Sille kyllä pitäisi jotain tehdä!
VastaaPoistaMutta siis.. Kertokaahan viisaammat, uskaltaako näillä remonteilla varustetun, näin vahnan talon ostaa näin aloittelijat??
Kulut ovat todellakin täysin talokohtaisia ja jutun tarkoitus on antaa osviittaa Helsingissä sijaitsevalle talolle ja sen kustannuksille. Paikkakuntana asumiskustannuksiltaan varmaakin siellä kalleimpien päässä. Kuten tuossa mainitsin mm. kiinteistöveron.
PoistaTeidän tapauksessa rintamamiestalossa on tehty runsaasti perusparannuksia, mutta varsinkin rintamamiestaloissa remonttien pitää olla oikein tehty. Kyseessä on puurunkoinen talo, jonka painovoimainen ilmanvaihto on aikoinaan perustunut mm. ikkunoiden ei-niin-tiiville toiminalle. Ongelmana remontoiduissa rinsikoissa saattaa usein olla se, että hengittävistä taloista on tehty liian tiiviitä.
Kaikkein suurin ja suuritöisin remontti on näemmä jätetty tekemättä, eli tuo alakerran saunaosaston tekeminen. Rintamamiestaloissa kerllaritilat on suunniteltu kylmiksi tiloiksi. Ei hyvä heilu jos vain isketään vedeneristys, laatat ja paneelit seinään ja aletaan saunomaan. Silloin lämmin ja kylmä kohtaa seinässä ja sen tietää mitä siitä seuraa. Varsinkin kellarin remontoimisessa lämpimään asuinkäyttöön pitää olla tarkkana ja remontti vaatii yleensä myös sokkelin eristämisen ja patolevyjen asentamisen yms. Myös salaojat ja veden johtaminen pois sokkelin vierestä pitää hoitaa ja se ei halpaa ole.
Minä suosittelen tarkastamaan ammattilaisen kanssa talon ennen kauppakirjaan nimen kirjoittamista.
Kuntotutkimus maksaa enemmän kuin kuntotarkastus, mutta antaa paremman kuvan tilanteesta. Voi olla että talon omistaja ei suostu siihen että talosta poraillaan näytteitä yms, mutta sen pitäisi toisaalta soittaa myös hälytyskelloja.
Lisäksi kannattaa soittaa tai laittaa sähköpostia parille urakoitsijalle ja kysyä paljonko maksaa esim. vanhan talon salaojittaminen patolevyineen ja eristyksineen. Näin saatte hiukan osviittaa siitä mitä kustannukset tulee olemaan. Painottakaa yrittäjälle tarjousta pyytäessänne että rintamamiestalon kellari on tarkoitus tehdä lämpimäksi tilaksi.
Yrittäjä saattaa alkaa nikottelemaan tarjouksen tekemisestä koska ette ole edes taloa vielä ostaneet, mutta pyytäkää siinä tapauksessa budjettitarjous eli suuntaa-antava arvio.
Yllämainitussa kuvauksen perusteella katto ja ulkovuoraus ovat arvokkaampia remontteja. WC-istuimet ja lavuaari ja muut wc:n modernisoinnit ovat pienia asioita jotka eivät ole relevantteja asioita jos talon runko ja perustukset eivät ole kunnossa. Saattaa jopa olla että siksi talo onkin myynnissä koska perustuksen ja alakerran kustannukset ovat yllättäneet.
Toisaalta nämä kaikki ovat vain spekulaatiota koska en ole taloa nähnyt. Ei kaikki rintsikat ole homeessa ja huonoja. Mutta jos olette yhtään epävarmoja, hankkikaa ammattilaisilta (useilta) mielipide paikan päällä käyden. Kannattaa tarkastusten muodossa jopa vähän maksaa että talo varmasti on hyvällä perustalla.
Onnea asunnon etsintään
"Eli en osaa sanoa mikä on kunnossapitomenoa ja mikä on remontoitavan talon korjauskustannuksia."
VastaaPoistaYhtiövastikkeeseen sisältyy kunnossapitomenojen lisäksi myös huoneiston korjauskustannukset. Esimerkiksi ikkunan/tiivisteiden uusinta+työ, wc-istuin korjaus+työt, kylpyhuoneen kaikki kalusteet, keittiön viemäri, hana ym., postilaatikot, parvekkeen maalaus, kunnostus jne.
Omakotitalosta kuluja on meillä syntynyt myös talon pesusta, säännöllisestä ulkomaalauksesta, aidan ja portin säännöllisesta kunnostamisesta, puutarhakoneiden huoltamisesta, pihan jatkuvasta siistimisestä - tietysti eri jos jättää retuperälle. Lunta voi myös joutua tiputtamaan katolta ja pihatietä aurauttamaan tai hankkimaan itse koneiston. Rahaa tuntuu myös menevän pikkuremppoihin 70-200, lähes joka kuukausi. Kerrostaloasujana tällaisia remppakohteita ei ollut, mutta omakotitalossa noita tuntuu löytyvän.
Kuten aikaisemmin sanottu: koska suurin osa listaamistasi asioista ovat juuri uusittuja, korjattuja tai kokonaan uudelleen rakennettuja ja en pysty vielä niiden korjauskustannuksia arvioimaan, koska uusittavaa tai korjattavaa ei ole. Keittiönhana toimii vielä kahden vuodenkin jälkeen kuin unelma ja wc-pönttö pystyy paikallaan vaikka vähän isompikin syvyyspommi sinne olisi tippunutkin.
PoistaYhtiövastikkeeseen toden totta kuuluu kunnossapitomenojen lisäksi huoneiston korjauskustannukset. Mutta tässä mielestäni on tämän jutun vitaali ero.
Kun vaihdat tiivisteet syksyllä oviin tai vaihdat wc:n hanan itse, niin maksat työstä vain materiaalit. Tai jos teetät työn, niin silti pystyt vaikuttamaan vertailemalla ja tinkaamalla. Taloyhtiössä usein homman hoitaa isännöitsijän valitsema firma ja laskutus varmasti sen mukainen.
Kerron esimerkin: naapuri kaadatutti paritalon pihaltaan 4-5 koivua viime syksynä. 2 miestä, puoli tuntia ja hinta oli veroineen 60e. Toinen kiipesi puuhun ja sitoi vaijerin kiinni. Toinen meni metsään ja vinssillä avitti kun toinen sahasi puun poikki.
Kerrostaloasukkaana ja osakkaana istuin hallituksessa kuuntelemassa kun isännöitsijä kertoo naama peruslukemilla että hänen tuttunsa firma tulee kaatamaan kerrostalon pihalta yhden pihakoivun tuhannella eurolla. Siis tonnilla! Ja vaikka sen apuna pitäisi käyttää nosturia (jota ei muuten pitänyt) niin silti korpeaa että tuollaista edes ehdotetaan.
Näihin voit vain vaikuttaa istumalla hallituksessa ja silloinkin on istuttava enemmistön puolella.
Korjauskustannuksia omakotitaloasukkaana tulee mutta niihin pystyy vaikuttamaan yllättävän paljon. Myös omakotitalon ostajan tulee ymmärtää se, että kustannuksia tulee.
Jos saat pieniin remontteihin kulumaan 70-200e lähes joka kuukausi, niin remontteja taitaa olla aika paljon.
Mutta mene ja tiedä, sillä tapauskohtaisia nämä edelleen ovat.
Asia kuitenkin puhuttaa paljon, joten otan seurattavaksi taloni kuluvat kustannukset tästä eteenpäin ja päivitän asiasta listaa muutaman kuukauden kuluttua. Seurantajakso voisi olla vaikka vuosi, näin ensi alkuun.
Korjaus- ja kunnossapitokuluja 1986-2013.
VastaaPoistaMm. laatoitettu kylpyhuoneen seinät ja lattiat. Uusittu saunan ovi, yksi saunan kiuas. Keittiöön kaappien ovet ja kaksi alakaappia sekä kiviset työtasot. Lattialaminaatit makuuhuoneisiin, olohuoneeseen ja eteiseen. Lattialaatta tuulikaappiin, yhteen WC tilaan ja ulko-oven eteen katoksen alle. Sisätilojen maalausta ja tapetointia. 2011 Tapanin myrskyssä talon katolle kaatuneen puun jälkien korjaus, talon ulkoseinien pesua ym.
Ensimmäinen huoltomaalaus tulossa lähiaikoina.
Tehdyt työt keskim. vajaa 300 € vuodessa omana työnä.
Talo sama josta tein kommentin 13.8.
"Kaikki on suhteellista" (Albert Einstein)
kiitoksia vinkeistä, vaikka hinnat nykytasolla ovat varmaankin hieman jo nousseet
VastaaPoistaEn tiennyt, että kuntotutkimus ja kuntotarkastus ovat eri asia. Hyvä tietää. Meillä nimittäin kuntotutkimus ilmeisesti tulee tehdä ennen virallista kaupan tekoa. Tämä oli hyödyllinen kirjoitus. Kiitos!
VastaaPoistaKiitos kun kirjoitit aiheesta. Meillä on vuokra-asunto tällä hetkellä, kauan aikaa mietimme omakotitalon sekä rivitalon väliltä. Rivitaloon päädyimme, juurikin että on isännöintipalvelut ja muut. Me emme pihatöistä kovinkaan piittaa, eikä meitä naapurit haittaa. Muutto on kuukauden kuluttua!
VastaaPoista