Sadevesijärjestelmän päivitys

Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta ja on näin osa toimivaa kattokokonaisuutta. Jokainen millimetri sadetta vastaa litraa per neliömetri. Siispä 20 mm sadetta päivässä vastaa 20 litraa vettä per neliömetri. Pinta-alaltaan 150 m2 katolla 20 mm sade vastaa 3000 litraa vettä. Kaatosateessa (50 mm) se tarkoittaa jopa 7500 litraa vettä tunnissa.

Ja se on ihan helevetisti vettä!

Kaikki tuo löytyy Icopal Oy:n sivuilta, lukuun ottamatta Työnallen viimeistä lausetta.

Oli kaunis kesäkuun päivä. Linnut liversivät ja maailma ikään kuin syleili Työnallea. Lomarahat napsahtaneet tilille ja askel oli kevyt kuin höyhen ja mieli tyyni kuin lammen pinta.

Teki mieli ostaa televisio. Eihän sitä nyt kukaan enää vanhaa televisiota katsele. Tosin sadevesijärjestelmä piti myös uusia. Työnallen rationaalinen ja emotionaalinen (tässä tapauksessa myös masokistinen puoli, sillä Työnallen mielitietty ei lämmennyt television ostolle sitten laingan) kävivät suurta kamppailua keskenään, olkapäillä seisten, kuten piirretyissä hyvin usein on tapana.

Järki onneksi voitti ja päädyin hankkimaan Icopalin Sadetar sadevesijärjestelmän ja asentamaan sen, kuinkas muuten, itse.

Päätös tuntui heti oikealta ja järkevältä. Sadevedet pitäisi toimittaa pois rakennusten perustusten läheltä ja sadevedet ovatkin yksi merkittävistä kosteusvaurioiden aiheuttajista. Olettaen siis että sadevedet eivät ole ohjattu hallitusti pois rakennuksen välittömästä läheisyydestä.

Jo heti pakkausten avaamisen jälkeen tuli tunne että laatutavarasta on kyse. Kourut ja syöksyt ovat sinkittyä terästä ja pinnoitettu ympäristöystävällisellä HBP-polyesteripinnoitteella.

Ei siis muuta kuin vanhaa ränniä irti. Jälleen kerran oli nostettava hattua talon edelliselle omistajalle ja hänen järjestelmälliselle ja säntilliselle rakentamiselle. Myös vanhat kourut olivat Icopal –merkkisiä, joskin muovisia. Kannakkeet oli kiinnitetty ruuveilla ja niiden irrottaminen onnistui helposti.

Ainoa vika näissä todellakin oli se, että kourun leveys oli vain 90mm. Eli kun tuppasi satamaan vähänkin reilummin, sadevedet valuivat liian vauhdilla lappeelta alas ja rännit eivät ehtineet jokaista tippaa talteen keräämään. Uuden järjestelmän rännin leveys on 125mm

Samalla kun irrotin vahat kourut, tarkistin räystäslaudan kunnon ja harjasin roskat sekä pölyt laudoista pois.

Valmistajan sivuilta löytyy yksityiskohtaiset ohjeet jokaisen asentamisen vaiheen kohtaan ja näitä seuraamalla Työnallekin iski ränniä kiinni kuin vettä vain.

Erityistä huomioita kiinnitin patentoituihin kourun kannattimiin, joiden asentaminen ja säätäminen oli helppoa kuin heinän teko. Näiden kannattimien muodonmuutos 75kg rasituksella ei ole kuin 0,5mm ja tämä on tärkeää mm. silloin kun lunta ja jäätä pukkaa olemaan rännien päällä.

Nyrkkisääntönä kannakkeiden jakomitoituksessa on 60-90cm välein. Mutta koska residenssissämme oli vanhatkin kourut oli ruuvattu kattotuolien kohdalta räystäslautoihin, päätin jatkaa vanhaa perinnettä. Kattotuolien mitoitusjako on 100cm. Mielestäni on kuitenkin parempi asentaa jokainen kannatin kattotuolin puun kohdalle, sillä silloin ruuvi yltää myös kattotuoliin kiinni eikä pelkästään räystäslautaan.

Ränneissähän pitää olla kaadot, ihan sen takia, että vesi osaa valua sieltä pois. Autotallin lappeiden kohdalta käytin silmämääräistä mitoitusta, mutta pitkän lappeen kaatoa varten kävin jo lainaamassa naapurilta luotilankaa. Luotilangalla pingottamalla saa suoran linjan räystäslautaan jonka mukaan kannakkeet on helppo asentaa.

Kun kannakkeet on asennettu isketään kourua toisen perään ja liitoskohdassa käytetään liitoskappaleita.

Kouruihin päädyt paikalleen ja syöksyjä varten reiät. Rälläkkää ei saa käyttää. Arvatkaa käytinkö?

Sitten vaan syöksyt paikalleen ja homma on siinä. Ämpärillä vettä katolle ja kassellaan kun vesi lorottaa alas juuri niin kuin pitääkin.

Tähän kokonaisuuteen pitää vielä kaivaa sadevesiputkea maahan ja johtaa vedet hallitusti pois talon vierestä. Naapuri ilmoitti että parin lappeen osalta voin yhdistää putken heidän sadevesikaivoon. Joka sinänsä on hyvä ja järkevää, koska maahan ja osittain ne kuitenkin sinnekin puolelle valuisivat. Aivan kuten ovat valuneet jo 50 vuotta.

Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että asennus on kohtuullisen helppoa ja mukavaa puuhaa. Jos siis harkitsette palvelun erillisenä ostamisena asennuksineen, niin kannattaa miettiä pystyykö työn tekemään itse. Sikäli kun olen ymmärtänyt, ei järjestelmä asennettuna kauhean halpaa puuhaa ole.
Sadevesijärjstelmän uusiminen muutti talon julkisivua ryhdikkäämmän näköiseksi.
Työnalle suosittelee Icopalin Sadetar -sadevesijärjestelmää erittäin lämpimästi!

Jatkakaahan lomianne, kohta ne kuitenkin loppuu!
Työnalle jatkaa töitä!

***
Työnalle tarkentaa vielä paria seikkaa:
Isot pojat ovat kertoneet että kourut kannattaa valita pyöreää kourua kantikkaan sijaan. Virtaus ja puhtaana pysyminen ovat huomattavasti parempia pyöreässä kourussa.

Toinen asia on rännejä valittaessa se, että kannatin kannattaa olla ehdottomasti alapuolelta kantava. Jos kannattimet ovat yläpuolelta kantavat, niin kourujen puhdistus on huomattavasti vaikeampaa.
***