Nukkekodin kalusteita ja uudenvuoden lupauksia

Hyvää päivää ja alkanutta vuotta 2014.

Vuosi vaihtui ja Työnalle lupasi myös uudenvuodenlupauksena, puoli lasillista kuohuviiniä nauttineena, pudottaa painostaan 10%.

Onneksi remonttikeijukaisenne ei ole kovin tuhtiin kuntoon itseään vielä saattanut, joten urakasta on tulossa joka tapauksessa hikinen. Juhannukseen mennessä pitäisi olla jotain tapahtunut. Pidän teidät informoituna rakkaat lukijat. Työnallen velipoika muuten sanoo aiheesta osuvasti: lihomista ei voi pysäyttää, sitä voi vain hidastaa.

Tällä kultaisella neuvolla Työnallekin ponnistaa leuat rinnassa uuteen vuoteen.

Uusi vuosi tuo tullessaan runsaasti pientä remontoitavaa mutta suuret linjaukset ovat vielä auki.

Vuosi on kuitenkin hyvä aloittaa kevyistä hommista. Oviaukon listoituksesta ja kynnyksen tekemisestä on tulossa lähiviikkoina turinaa, mutta ennen sitä on syytä aloittaa vielä kevyemmistä asioista. Nimittäin nukkekodin remonteista. Tai ei ne oikeastaan ole remontteja vaan huonekalujen valmistusta. Pukki nimittäin toi pikkudonnalle nukkekodin. Viekkaan myyntimiehen ja vielä ovelamman pukin takia täytyy irtaimisto hankkia itse. Tai olihan siellä perusasioita, mutta koti ei ole koti ennen kuin siellä on muutama itse tehty taideteos. Ja tässä vaiheessa astuu tuhattaiturinne ja sanasepponne esiin. Hän ei nyt jostain syystä ole tavoitettavissa joten Työnallen on otettava ohjat karvaisiin käsiinsä.

Pikkuneiti oli moneen kertaan jo kysynyt että koska mennään tekemään sänky nukkekotiin. Esikoinen näytti myös mallia nukkekotiesitteestä jossa komeili vaatimattomasti parisänky, jossa oli kiemuroitu kullan värinen sängynpääty. Kultamaalitussikin on jo ostettu valmiiksi. Kun Työnalle sitten otti esitteen kätöseensä tarkempaa tarkastelua varten, lausui hän seuraavaa: ”mitä jos tehdään ensin sellainen ihan tavallinen peruskerrossänky?” Isi ei nyt ihan kaikkea osaa tehdä, ainakaan ihan heti.

Sopimus lyötiin lukkoon täydessä yhteisymmärryksessä ja jo kohta, kuin köyhän talon porsaat, marssittiin autotalliin, Työnalle (urakoitsija), Tytär (asiakas) ja pikkuveli (vastaava mestari).

Ennen kuin olin saanut sängynpohjat sahattua, olivat jo asiakas sekä vastaava mestari leikkimässä hippaa. Näin sen pitäisi mennä joskus aikuistenkin palavereissa.

Liimojen kuivuttua leikkasin ohuesta solumuovista patjat ja näin sain ostettua itselleni lisäaikaa jotta saan tehtyä parisängyn, jossa on se kultainen sängynpääty.

Sitä odotellessa, hyvää alkanutta vuotta vielä kerran!