keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Kylpyhuoneremontissa valoa tunnelin päässä

Hyvää heinäkuuta arvon lukijat ja lukutaidottomat. Työnalle on finaalissa. Työnalle on loppu, mutta Työnalle on onnellinen. Nimittäin se loputon piikkaaminen on nyt loppu. Tai ei se loppu ole, mutta vähentynyt roimasti. Vähän kuin entisen miehen juopottelu. Eli piikkaamista on edelleen tulevaisuuden sumuisessa horisontissa. Ei sitä mihinkään piikkaamista karkuun pääse.

-          Kerran piikkausmies, aina piikkausmies.
-          Armeijassa viimeistään opit piikkaamaan.
-          Piikkasin auton, talon ja vaimon. Kaik on mänt.
-          Muuten kyllä olen lopettanut piikkaamisen, mutta pienessä humalassa tekee mieli piikata.

Tästä tulikin mieleeni taannoinen uutinen. Kannattaa tarkastaa. Herroilla on ollut kuningasidea

Mutta asiaan.

Kun olen epävarma, kysyn itseäni fiksummilta. Se on helppoa, voi kysyä keneltä vaan. Mutta sen verran viksu olen, että kysyn rakennusasioita sellaisilta tietäviltä. Tällä kertaa suurta ongelmaa tuotti se, että voiko vanhan laattalattian jättää alle, ennen tasoitteen levittämistä. Naapurinsetä-gallup oli jälleen tosiasia. Kysyin myös isältäni sekä appiukkokokelaalta. Kyselyn tulokset olivat murskaavan yksimieliset: voi sen jättää sinne alle. Voi olla jopa parempi niin.
Hyvä niin, koska säästyin laattojen irtiottamiselta ja säästin ennen kaikkea aikaa.

Primerit eli dispersiot päälle ja se ol siinä.




Ennen valua oli tiedossa myös sähköisen lattialämmityksen kaapeleiden asennus. En sellaisia ole aiemmin asentanut. Kaapeli kannattaa ehdottomasti kiinnittää hyvin alustaansa. Olin ensin kaapelimaton kannalla, mutta isot pojat kertoivat, että kaapeli on helpompi valuvaiheessa. Uskoin isoja poikia. Kiinnittäminen oli silti tuskaisaa puuhaa. Olin mielikuvassa, että valun jälkeen vain hellästi upotan kaapelin kakkuun, mutta ei se sitten mennytkään niin.
Voi olla, että kaapelimaton puolustajiakin löytyy, mutta minulla on nyt ainakin pelkän kaapelin asentamisen tarina kerrottavanani kiikkustuolissa.



Kun kaapeli on paikallaan, iskettiin lattiatasoite mallia Weber Vetonit 5000.  Tein ensin saunan puolelle, koska sielläkin oli omat kaadot jo valmiina. Myös saunassa oli laatat alla ja sinne jäivät. Saunaan ei tullut sähkölämmitteistä lattiaa, eikä sellaista sinne kannata laittaakaan.



Lattiavalusta tuli hyvä. Olen ylpeä itsestäni, sillä en aiemmin ollut tehnyt lattiatasoitetta näin paksuna. Siis itse en ollut paksuna, tai no. Onhan tässä tullut grillailtua ja olutta juotua, mutta en siis ole paksuna, siis tiineenä, enkä lihavana, vaan tarkoitan etten ole tehnyt lattiavalua taikka tasoitetta näin isossa levelissä. Tilannetta tietysti helpotti se, että kaadot olivat jo valmiina vanhassa lattiassa, mutta oli se silti ihan tarpeeksi haastavaa Työnallelle.

Kun lattia oli riehuttu kuntoon, oli aika hiukan rauhoittua ja mikäs sen miehen mielen paremmin rauhoittaa kun vanhan kunnon piikkaaminen. Ihan pikkuisen vaan reunasta näykkäsen.
Soitin nuohoojalle ja kerroin tilanteen ja nuohoojahan kertoi mielellään, koska oma lusikka sopassa, mitä tehdä pitää. Hormin yläpuolelle jouduin (tadaa) piikkaamaan reiän uutta nuohousluukkua varten, koska lämminvesivaraaja estää toisesta huoneesta hormin pohjan tyhjentämisen nykyään.
Kaupasta saa rautaisen nuohousluukun ja asennus on helppoa. Kunhan piikkausvehkeet pysyy tassussa.



Ennen vesieristystä ja sen dispersiota tuli myös mieleeni sellainen asia, että nyt on varmaankin viimeinen hetki miettiä vielä jotain muotoilujuttuja kylpyhuoneen osalta. En todellakaan tykkää metallisista verkkoritilä.-imukuppihyllyistä suihkuissa, joten ex tempore -hengessä päätin tehdä siporexista shamppoohyllyt. Naapurilta onneksi löytyi pieni pala siporexia ja niistä taiteilin tällaiset.
Kiinnitys tapahtui läpiruuvein (sain myös naapuilta, siis ne ruuvit) ja uretaanipohjaisella kiviliimalla. Se kiviliima on sitten tytöt ja pojat niin tuhtia tavaraa, että kyllä pysyy. Voin suositella.



Seuraavaksi oli vuorossa tulevien lauteiden ja kiukaan väliin kahi-tiilistä tehty seinä taikka suojaseinä. Siinä käytin myös tuota kiviliimaa. Poikkeuksena alin rivi, jonka tein saneerauslaastilla, koska ensimmäiset tiilet tulee saada erittäin suoraan ja vaateriin.



Väliin, kahteen kohtaan iskin myös raudoitusraudat seinään, jotta väliseinäsuoja pysyy paikallaan. varmasti.



Putkari kävi tänään ja iski uponorin PEX-putkea kattoon valmiiksi, mutta painetta niissä ei vielä ole, paitsi tulevassa putkarin laskussa.



Loppuillan tänään sitten vähän laatoittelin. Kyllä siinä hermo lepää. Tai kuten ärrä-vikainen sanoisi: kyllä siinä helmo lepää.




Nyt ei muuta kuin hei hei, sillä huomenna on tiukka laatoituspäivä. Erästä mainiota herrasmiestä ja basistia siteeratakseni, nyt on aika mennä sänkyyn ja laittaa peppureikä kallelleen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti