Kun remontointi tökkii, auttaako kultainen suihku?

Hyvää kevättä rakkaat lukijat. Työnalle pahoittelee nyt oikein kunnolla, ettei ole päivittänyt blogia pitkään aikaan.

On kato ollu kaikenlaista.

Tokihan kaikki muistaa takavuosien blogikirjoitukseni siitä, että remontoinnissa on hyvä pitää pulssi päällä silloin kun on ns. draivi päällä.

Vähälumisen ja muutenkin masentavan talven jälkeen on ollut suuria käynnistysvaikeuksia remontoinnin aloittamisella ja oikeastaan edes sen suunnittelulla.

Onneksi tilannetta helpottaa alkanut kevät. Kokeilin tökkiä remonttihermoani pienellä testipuuhalla ja viikonloppuna nikkaroin uudet ovet kasvihuoneeseen.

Menneet vuodet olivat rokottaneet kaikki muovi-ikkunat ja ovet niin pahasti kasvihuoneesta, että uusiminen oli pakko tehdä. Ikkunalasit pitäisi hommata neljään ruutuun ja varmaan näihin oviinkin jotain muuta kuin muovia keksiä. Kassellaan.

Tässäpä pari kuvaa projektista.

 

Kylpyhuoneremontin suunnittelu on ollut jotenkin todella työlästä, siis aloittaa. En ole saanut oikein mitään aikaiseksi, mitä nyt muutamia piirustuksia, mutta en mitään konkreettista. Viime vuonna hankin jo seinälaatat ja naapurin kanssa on sovittu, että ostan heitin ylimääräiset 10x10 luonnonkivilaatat laatat pois kuleksimasta. Myös saman materiaalin mosaiikkikivet lähtevät asevelihintaan. Näissä on saavutettu jo hyvä säästö.

 

Kolmisen viikkoa sitten kävin katselemassa seinä WC-elementtejä ja tutustumaan tarjontaan oikein käsikopelolla.

Meidän kylpyhuoneen tekee hankalaksi sen kapea muoto. Seinä WC tai tavallinen wc-pönttö kun pukkaa olemaan 70cm syvä. Siis vakaatasossa syvä.

Eli se vie kohtuuttomasti tilaa jos sen kylpyhuoneeseen iskee. 10cm lyhyempi malli seinäWC:nä kyllä pelastaa jo paljon, mutta niiden hinnat kasvavat jo reilusti ja siihen ei juuri nyt ole varaa.

Nyt näyttää siltä, että aion hankkia ns. tavallisen pöntön, mutta lyhyempänä mallina. (n.60cm syvyys)

Eihän se mikään paras vaihtoehto ole kunnon kankkuspäivän täysistunnolle, mutta ajattelen asian niin, että tämän vain ns. kakkosvessa. Siis kakkosvessa, noin niinku prioriteettina.

Ollessani näitä pönttöjä katsomassa, tarttui ensimmäinen ostos kylpyhuoneen remontointiin tänä vuonna mukaan ja se oli kattosuihku merkkiä Tapwell. Suihku oli mallipoistona myymälässä ja kun 699e suihkun saa alle 400e niin se on todella kultainen tarjous. Kultainen suihku siis.

 

Nyt on siis peli tavallaan avattu ja toivon mukaan tämä mieliala ja innostus tästä sen mukana kohenee jotta remontti päästään aloittamaan kesäkuussa.

Mielelläni kuulisin, onko muilla koskaan ollut motivaatio-ongelmia remontoinnin suhteen ja miten niistä pääsee yli?

Ai niin, melkeen unohtui jo. Tässäpä pitkästä aikaa oivallinen blogilöytö. Ei niistä yleensä jaksa innostua, mutta tässä on sitä jotain. Tutustukee

 

 

Remontti muuten kuin itse tehtynä?

 

Perjantaita kansalaiset!

 

Kylpyhuoneen remontti tekee edelleen tuloaan ja hankintojen lomassa Työnalle on myös aloittanut suunnittelun. Olen kuumeisesti yrittänyt etsiä erilaisia 3D-ohjelmia millä voisi mallata tulevaa kylppäriä.

Jos arvon lukijoilla on hyviä vinkkejä, niin antaapi tulla vaan. Myös ruutupaperia olen käyttänyt.

 

Talven pimeinä kuukausina tulee toisinaan pienimuotoisia masennuskausia tai sitten ihan muuten vaan ottaa pannuun ja mitään ei jaksaisi tehdä. Juuri tällä hetkellä on olotila enemmän sellainen että kylpyhuoneremonttia ei jaksaisi tehdä laingan. Saunassa istuminen alkaa muodostua sellaiseksi rituaaliksi, että rentoutumisen sijaan katselen vain suihkun ja lavuaarin paikkaa tai mietin minkälaiset  lauteet pitäisi tehdä.

Jos olisin rahanalle (tiedän yhden rahanallen) niin teettäisin remontin kokonaan. Miten te lähtisitte teettämään esimerkiksi kylpyhuoneremonttia? Itse varmaan kysyisin tutuilta vinkkejä ja suosituksia. Mutta jos tutuilla ei vinkkejä tai suosituksia ole, tai haluaa lisäotantaa, niin mitäs sitten?

 

 

Työnalleen otti yhteyttä Urakkamaailma -niminen web-portaali taikka palvelu. Olen aiemminkin tutustunut tähän palveluun ja kieltämättä idea ja toteutus toimii. Homma on yksinkertainen: palvelu yhdistää remonttia kaipaavat kodit, taloyhtiöt ja muut työmaat parhaisiin ja luotettavimpiin urakoitsijoihin ympäri suomea.

Eli jos Työnallen motivaatio remontoimiseen olisi jatkuvasti laskusuhdanteinen kuin Keskustan kannatus ja silti kylpisin rahassa kuin se toinen nalle, niin ilmoittaisin urakkamaailma -palveluun kylpyhuoneremontin tiedot ja jäisin odottelemaan tarjouksia urakoitsijoilta. Palvelu on ikään kuin ilmoitustaulu töille.

Urakkamaailma tarkistaa jokaisen rekisteröityneen urakoitsijan taustatiedot, jotta kaikista töistä on mahdollista saada kotitalousvähennys. Urakoitsijoista voi lukea myös muiden kokemuksia ja saat myös sopimuksen urakkamaailman kautta. Erityisesti sopimusasia on hyvä asia että siihen saa apua. Työnalle painii sopimusten kanssa myös toisen rakkaan harrastuksensa takia, eli  työn puolesta.

Urakoitsijan taustatietoihin voi myös palvelun kautta tutustua. Joku muukin taitaa palveluun luottaa, sillä sivuston kautta liikkuu vuositasolla noin 100M€ edestä remontteja.

Työnalle suosittelee tutustumaan Urakkamaailma.fi -palveluun jos vasara ei pysy tassussa tai motivaatio tai aika ei remontointiin riitä.

 

Työnallen postiin napsahti pari kappaletta pääsylippuja Lahden Raksamessuille, eli noille Suomen suurimmille rakennusalan messuille. Koska Työnalle ei itse ehdi sinne, niin joviaalina Nallena luovutan pääsyliput ensimmäiselle lukijalle, rakastajalle tai vihamiehelle, joka minulle mailia pistää tai kommentoi tämän tekstin kommenttikenttään. Voin pistää myös postilla tulemaan. Pitäkää kiirusta, sillä messut ovat viikon päästä viikonloppuna.

 

Mutta eipä Työnallella tähän hätään muuta. Motivaatiota etsiessä.

 

 

 

 

 

Korvausilmaventtiilin suodattimet ja pikkiriikkinen kolotus takahampaassa

 

 

 

 Pinkeää alkanutta vuotta teille kaikille arvon lukijat ja lukutaidottomat.

 

Uusi vuosi on kohdellut remontoivaa tarinaniskijäämme hellästi mutta selvästi ryhdillisin liikkein.

Työnalle on nimittäin erittäin herkkä lähtemään kaikenmaailman hömpötyksiin mukaan ja tällä kertaa antisankarinne on päättänyt lähteä 100 päivää ilman viinaa –tempaukseen mukaan. Näin kun 22% tavoitteesta on saavutettu, niin olo on kepeä. Työnallen mielitietty sanoi sivulauseessa, ettei Työnalle näytä lainkaan niin pöhöttyneeltä kuin vielä männä vuonna. Kai se pitää kehuna ottaa. Tosin en usko, että naamani näyttää koko ajan siltä, että roikun pää alaspäin.

No, oli miten oli, niin unenlaatu on parantunut. Tosin näen ja muistan myös pahat unet nyt paremmin. Ja älkää ymmärtäkö väärin, tämä kuulostaa nyt siltä, että Työnalle olisi ollut remontoinnin ihmeellisessä maailmassa viimeiset 5 vuotta koko ajan seipäässä taikka nakit silmillä. Ei ei. Vaan kyse on enemmän, että silloin tällöin on saatettu nauttia, ja ehkä pari kertaa naama irvessäkin, muutaman oluen. Myös lasi viiniä on saattanut mennä työviikon päätteeksi. Eikä sitä kognakkiakaan sovi unohtaa. Puhumatta tietenkään viskistä. Huh huh, nyt alkaa siihen malliin kekkehammasta kolottamaan että on parempi mennä itse asiaan. Siis ei tinttaamiseen, vaan remontoinnista ja sen semmoisestahan tässä oli kysymys.

  

Vuonna 2012 marraskuussa kerroin teille että olin asentanut ensimmäisen korvausilmaventtiilin taloomme. Ei ollut huono juttu se, tai siis juttu varmasti oli, mutta se asentaminen ja korvausilmaventtiilin asentaminen itsessään oli erittäin hyvä asia. Korvausilma on nimittäin edelleen erittäin tärkeä asia asuinmukavuuden ja hyvän sisäilman kannalta.

 

Puhuvat kylillä, että suodattimen vaihtoväli on kaupunkialueilla 3-6kk. Tässä ei nyt ihan Mannerheimintien varrella asuta, joten ajattelin vaihtaa suodattimen ”sitten syssymmällä”

Noh, tässä on nyt pari syssyä mennyt ja vähän ennen joulua ajattelin katsahtaa mitä ensimmäisenä asennettu korvausilmasuodatin on ns. syönyt.

No olihan se syönyt vaikka mitä.

 

Velco korvausilmaventtilien mukana tulevien Filtrete ilmansuodattimien suodatustehokkuus hyvä. Ainakin näin valmistaja kehuu. Suodatintehokkuus perustuu suodattimien kuituihin ladattuun pieneen sähköiseen varaukseen. Suodatin toimii kuin magneetti. Filtrete jkiinnittää itseensä korvausilmasta siitepölyn, katupölyn sekä pienimmätkin pienhiukkaset, jotka ovat terveydelle kaikkein haitallisimpia.

Työnallen filtteriin oli varmasti kerääntynyt kaikki mahdolliset, ydinjätteestä hirvenpaskaan ja aina pikkulintuun asti.

 

Ensimmäinen ajatus tällaisen nähdessä on, että ”hyi helevetti” mutta heti perään tulee ajatus että niin, parempi suodattimessa kuin Työnallen parrassa tai keuhkossa.

Jos ette vielä ole uhranneet ajatusta korvausilmaan, niin uhratkaapa sille ajatus tai kaksi. Myös jos asutte kerrostalossa.

Ja sitten kun olette uhranneet ajatuksen korvausilmalle  (ja alkoholille siinä sivussa) niin pohtikaa myös suodatinasia. Mitä kaikkea ulkoilmasta lenteleekään asuntoon sisään.

Ja sitten juomaan…

Oho, tuli freudilainen lipsahtus.

Tarkoitan siis tietenkin että: sitten töihin siitä!

 

 

 

Laatikosto työhuoneeseen

 

 Sehän on vuoden viimeinen päivä. Vuoteen 2014 mahtuu paljon tehtyjä ja tekemättömiä remontteja, kunnostuksia ja visioita. Unohtamatta tietenkään lukemattomia määriä hermojen menetyksiä ja kiroilua. Työnalle yrittää kuitenkin vähentää kiroilua, mutta kassellaan miten käy.

Tulevana vuonna luvassa kylpyhuoneen remontointi, noin niinku kokonaan. Eli vanha puretaan kokonaan ja kaikki uusiksi, sauna mukaan lukien.

Tätä varten on Työnalle aloittanut jo materiaalien hankkimisen ja aikaa on siis vielä tehdä edullisia hankintoja aina kesään asti.

Hienona ajatuksena on remontoida kylpyhuone kesän aikana. Kesällä voi nähkääs viedä perheen pihalle ja pestä koko jengin puutarhaletkulla.

 

Mutta jotta saadaan niputettua tämä vuosi, niin kerrotaan vielä työhuoneen loppusilauksista.

 

Koska aiempi työhuoneen työpiste oli lipasto, oli siinä myös laatikosto samassa paketissa. Kun nyt onnistuneesti uusin työtason, jäi vielä tilaa ja tilausta laatikostolle. Ensin ajattelin mennä huonekaluliikkeeseen ja ostaa lastulevyvirityksen ja tietenkin itse koota se. Mutta pienen itsetutkiskelun ja tori.fi -selaamisen jälkeen tulin siihen tulokseen, että kyllä kierrättäminen kannattaa. Kierrättäminen kannattaa monessakin suhteessa, mutta tärkeimpänä pidän tällä kertaa sitä, että sain 25 eurolla täyspuisen laatikoston, sen sijaan, että olisin ostanut 70-100 eurollla uuden lastulevyistä valmistetun laatikoston. Tai no, saahan niitä varmaan 50:llä eurollakin, mutta kun sen puuviilujäljitelmän kantaa sotkista ja jyskeistä kotiin, niin itkuhan siitä tulee kun ne on niin rumia.

Mutta oikeanlainen löytyi muutaman päivän selailun jälkeen. En siis selaillut ilmoituksia yhtä pötköä muutamaa päivää, vaan selailin päivittäin ja kun sopiva osuu kohdalle, voi sen noutaa vaikka vähän kauempaakin. Tämä löytyi 20km päästä.

 Ja nättihän se on kuin sika pienenä. Ystävällinen ja erittäin kauniisti artikuloiva ja pehmesti puhuva myyjä puhui laatikostosta ”hän” –muodossa.

”Hän” oli ollut myyjän äidin työpaikassa, toimistolla jo 80-luvulta lähtien ja sieltä lähtien ollut perheiden matkassa päätyen lopulta Työnallen työhuoneeseen. Uskon että Hän saa täältä erittäin hyvän kodin.

 

Ne normaalit proseduurit suoritettiin, eli otettiin kahvat ja pyörät pois, vilautettiin hiukan Makitan pyöröhiomakonetta. Puhdistettiin hiottu pinta ja sutaistiin maalia pintaan rajoja ylittävällä rakkaudella.

 

 

Tästä on kuulkaa hyvä jatkaa ja aloittaa uusi vuosi 2015!

 

Työnalle toivottaa hyvää uutta vuotta 2015. Kiitos että olette olleet lukemassa näitä raapustuksia, ja toivottavasti olette myös jatkossakin!

Työhuoneen päivitystä

”Se oli helvetin komea mies”, laulaa Työnallen mielitietty aina unissaan aamuyön pikkutunteina. Vaikka Työnalle tietää että oli, ja on tämän laulun kohde, meinaa nukkuminen sen takia olla hiukan vaikeaa. Mutta minkäs teet, i was born this way, sanoisin Lady Gagakin.

Mutta työhuonepa ei ollut syntynyt ihan täydelliseksi vaikka niin luulinkin. Taannoin, ennen sotia, kirjoittelin postaukseen blogiini työhuoneesta. Vanhasta varastohuoneesta tuli kuin hujauksessa työhuone. Koska kiirus oli kova ja remontoitavaa riitti, oli jotkin ratkaisut ns. väliaikaisia ja helpohkoja.

 

 

Nyt kun vettä on virrannut vantaassa useampi litra ja muutama partahaivenkin harmaantunut, huomaa sitä että työhuoneen feng shui ei ole vielä saavuttanut sitä kaikkein huikeinta olotilaansa.

Työhuone on ollut Työnallen sanctuary, paikka jossa voi hetken hengähtää, missä on lukuisat rock-historian merkkipaalut sävelletty ja minne mielitietty on tullut kirjoittamaan, kun on halunnut olla rauhassa. Jokin kuitenkin rikkoi mielen peilityyntä pintaa tässä huoneessa, ja kesti siis kolmatta vuotta huomata tämä asia. Huone on ollut sekainen, rosoinen ja tahditon. Selkeät linjat ovat puuttuneet ja avohyllyt alkoivat ensihuuman jälkeen ahdistaa. Ilmassa alkoi tuoksua juutit. Ilmassa väreili lähes välitön tarve tanskalaiselle, yksinkertaiselle ja selkeälle designille.

 

 

Mitä teki Työnalle? Tein sen minkä aikamies vain voi, eli kävelin luottokeittiötoimittajalleni Kvik:iin. Tarkemmin sanoen itäkeskuksen Kvik-myymälään. Tämä yritys on tarjonnut, maksua vastaan, Työnallelle jo kaksi keittiötä ja kodinhoitohuoneen kaapinovet. Nyt oli aika hommata työhuoneeseen matalammat yläkaapit avohyllyjen tilalle, sekä työtaso vanhan lipaston tilalle. Koska tiedän jo Kvikin hinta-laatusuhteen, en jaksanut enää edes kilpailuttaa hankintaa, ja toisaalta kyseessä ei ollut kovin kallis hankinta. Myöskin sama linja kaikissa talon kaapeissa oli luontevaa.

 

Vanhat rojut seiniltä pois, tasoitetta reikiin ja maalia päälle. Siitä oli Työnallen eräskin perjantai tehty. Seuraavalla viikolla kävin hakemassa uudet kaapit sekä työtason ja matka asentamisen ihmeelliseen maailmaan saattoi alkaa.

 

Koska olen muutamankin Kvik:in kaapin kasannut lyhyen mutta ah niin vaiherikkaan elämäni aikana, olisin nämä kaapit voinut kasata jo vaikka silmät kiinni.

Mutta koska olen kuitenkin kohtuullisen huono-onninen ja hermonsa menettämiseen taipuva asentaja-remontoija, päätin tehdä tämän silmät auki ja valot päällä. Toisin kuin vaikka makuuhuoneessa. Siis asentamisen…

 

 

Mutta kaappien kokoaminen on helppoa, ja mukana tulevat ohjeet ovat selkeät. Kun kaapit olivat paikallaan, oli pakko jo etukäteen kokeilla mappeja paikalleen. Ja voi että miten täydellisesti ne sopivatkaan kaappiin. Ja koska Työnalle on myös melkoinen prismasilmä, nautti hän myös suuresti siitä, että itse kolmen kaapin 180cm leveä kokonaisuus mahtui juuri ja juuri seinän 183cm aukkoon. Pienessä saattaa olla onnen hetket.

 

 

Laminaattityötasoa jouduin hiukan kaventamaan käsisirkkelillä jotta edellä mainittu sopivuus jatkui myös tässä asiassa. Kulmaan poraa surautin rasiaporalla reiän, josta johdot voi kätevästi vetää pistorasiaan.

Lopputulos on häkellyttävän rauhallinen mutta silti linjakas ja siisti.

Ensimmäisen illan vain istuskelin työhuoneessa ja kuuntelin huonoa musiikkia. Rauha laskeutui luokseni.

 

Mutta työ ei ole vielä valmis. Seuraavassa postauksessa juttua vanhan käytetyn laatikoston tuunaamisesta samaiseen työpisteeseen ja myöhemmin, ensi vuoden puolella juttua myös avonaisen vaaterekin eteen tulevasta lasiliukuovesta.

Sen jälkeen työhuone on jo niin seestynyt ja rauhallinen, että siinä jää munkkiluostarit ja pikkaiset kappelitkin toiseksi.

Ensi kertaan!

 

 

 

 

 

Liitutaulumaalia seinään ja sitten... Ihanaa!!!!!

 

No niin sanoi lohikäärme kun hobitti veihtellä iski.

 

Elikä tosiaan nyt on käynyt niin että Työnalleen on iskenyt sellainen ihanaa-vaihe. Ihanaa-vaiheessa maalaillaan seiniä ja keksitään kaikkea ihanaa.

Tällä kertaa kohteena oli keittiön päätyseinä joka on ollut valkoinen. Valkoinen on todella säväyttävä ja ehkä jopa, yllättävä väri kodin seinäpinnoilla. Ihan joka poika taikka tyttö ei valkoista uskalla edes harkita seinänsä väriksi. Työnalle oli kuitenkin päätynyt valkoiseen väriin useammassakin seinässä, mutta liika on liikaa valkoisessakin.

Työnalle oli pidemmän aikaa pohtinut tosiaan keittiön yhtä seinää mustaksi. Ja nyt oli aika toteuttaa toiveet ja tehdä unelmista totta. Ihanaa!!

 

Työvaihe alkoi maalin ostolla. Mystisen salaisuuden verhon takana toimiva rautakauppa möi Työnallelle mustaa seinämaalia sekä liitutaulumaalia.

Musta seinämaali oli himmeää ja liitutaulumaali ihan vaan liitutaulumaalia. Liitutaulumaalin pienin purkki (taisi olla 0,3l) maksaa noin 15e ja sillä sutii noin 6m2. Suurempi litran purkki (3 x enemmän) maksaa tuplat, eli 30-33e.

Koska Työnalle jaksaa ja rakastaa toistaa virheitään, osti hän jälleen ensin pienen purkin ja sitten toisen pienen purkin. (tähän kirosanoja, paljon, taas)

 

Kun maalit oli hankittu, oli aika repiä kaapit ja muut rojut pois seinältä. Sen jälkeen teippaamalla rajaus ja maalia pintaan. Seinän oikea puoli (1/3 seinästä) maalattiin siis liitutaulumaalilla kattoon asti ja loput tavallisella mustalla maalilla. Eroa ei huomaa sitten mitenkään maalien välillä.

Tavallinen musta maali on kuiva jo tunnin päästä mutta liitutaulumaali on käyttökunnossa vasta noin viikon päästä. Kuivaa sekin siis nopeasti, mutta siihen päälle voi alkaa piirtämään kirkkoveneitä vasta viikon päästä. Näin sanovat ohjeet. Ensi sienipyyhintöjen jälkeen kuitenkin tuli pienet nyppylät esiin valkoisena entisestä seinäväristä ja siksi ostin siis toisen purkin, jotta voin maalata liitutauluosan vielä toiseen kertaan.

Jos siis maalatte valkoiselle liitutaulumustaa, niin hiokaa isommat nypykät pois.

 

Sitten kaapit paikalleen ja odottelemaan että viikko on mennyt. Ja kun se on mennyt, niin lapset ovat riemuissaan.

 

Myös Työnalle intoutui kirjoittelemaan elämänviisauksia ja muita ihanuuksia suuressa sistustusinnostuksissaan. Nyt voi ihanasti olla mystinen ja jakaa ihania letkautuksia kaikelle kotiväelle ja totta kai teille ihanat blogilukijat. Ihanaa, ihanaa, ihanaa. Siis tosiaan ihanaa!!!

 

(Työnalle myöntää lopuksi että on käynyt taas lukemassa niitä kaikkein ihanimpia, siis todella kauniita ja ihania blogeja ja siksi tässä nyt heittäytyy, etten sanoisi: sarkastiseksi)

 

Mutta lopputulos on… ihana!

Ensi kertaan!

Naulakko eteiseen ja mustaa pintaan

Harmaata, niin harmaata on. Mutta onneksi on musta.

Työnallukalle iski lähes spirituaalinen inspiraatio viime viikolla ja siitä innostuneena marssin ostamaan mustaa maalia.

Kattava reportaasi mustan maalin pääasiallisesta käyttökohteesta tulossa lähiaikoina. Ennen sitä kerron teille mitä kaikkea muuta voi sutata mustalla maalilla kun sitä kerran ostaa.

Ensinnäkin sillä voi ja kannattaa maalata itse tehty kenkäteline jonka ammoisina aikoina on maalannut kuultavalla valkoisella.

Kaikkihan sen tietää mitä siitä tulee kun kenkäteline on valkoinen.

Nyt kun mustaa on sudittu pintaan,  ei lika näy niin helposti ja uusi ilme tuli tuulikaappiin kuin sade.

Mutta sitten itse väkertämiseen. Nimeltä mainitsemattoman rautakauppaketjun uutiskirjeessä oli oiva idea naulakoksi.

 

Naulakot, nuo arjen helpottajat ovat vaikea laji. Työnalle on mennyt herkkänä ostamaan mm. tämän mallisia naulakoita:

 

 

 

Näistähän ei tule kuin vihaiseksi. Kuvitelkaapa tämä naulakko ja 6 paksua lasten takkia. Ei pysy viimeiset naulassa ei. Ja hermot menee. Ihanaa!

 

Tämän tee-se-itse naulakon tekeminen ei ole vaikeaa ja asiaa helpottaa entisestään vielä se, että saa tehdä päin persettä. Sen paremmalta näyttää, mitä enemmän tikut (ja takut) on vinossa.

Sitten vaan sitä mustaa maalia pintaan ja se on siinä!