perjantai 21. elokuuta 2015

Saunan lasitusta ja pientä säätöä

Elokuuta vaan taloon ja torppaan

 
Kylpyhuoneremontti ottaa ja vie voimia, kuten kaikki remontit. Mitä lähemmäs päästää loppua, sitä enemmän askel hidastuu.
Se on vähän kuin maratonin juoksemisessa. Jos juokset puolimaratonin, niin 18 kilometrin kohdalla aloitat jo odottelemaan koska loppuu, ja voimat ehtyy. Jos taas juokset kokopitkää maratonia, niin 18km kohdalla olet asennoitunut eri tavalla ja vasta alat lämpiämään.
Jos siis kylpyhuoneremontin lisäksi pitäisi vaikka autotalli vielä rakentaa, niin nyt oltaisiin vasta venyttelyvaiheessa ja kylpyhuone olisi valmis jo.
 
Noh, ei se kaukana ole nytkään, mutta kyllä se on koetellut. Ei remontti itsessään vaan koko perheen jaksaminen. Kas kun taas ollaan siinä tilanteessa, että kaikilla on vähän odottava tunnelma. Ei sen takia että saunaan pääsisi (paitsi Työnallella), vaan että koska se yksi alkaa rauhoittumaan ja palaamaan normaalielämään.
 
Mutta viimeisiä vedellään ja Työnalle on ajatellut että kyllä ne listatkin sinne pitää laittaa nyt heti, muuten jäävät kuitenkin. Perikunta saisi sitten ne naputella paikalleen, kun Työnalle on remonttisaappaat jalassa kannettu avarammille remonttimaille, sinne missä kaikki onnistuu ja kiroilla ei tarvitse.
Mutta nyt on kiroiltu, jos ei sen takia että peukaloa on napautettu vasaralla tai viimeistelynaulain on ampunut tyhjää, niin sitten sen takia että on tullut hienoa jälkeä. Kyllä se kuulkaa eetua tekee, kun saa vaikka sormipaneeliseinän valmiiksi listoja myöten ja lopputulos hivelee silmää. Kokeilkaapa joskus: ”Voeeee vi..tu ku näyttää hyvältä, sha a a atana”
 
Nyt kun sormipaneelin päästiin, niin sen seinän olen saanut valmiiksi. Koska listat maksavat kohtuuttoman paljon, otin ja sirkkelöin ylijääneistä sormipaneeleista yhden ”sormen” soiroja ja hion ne näyttäviksi listoiksi oven karmien ja valmiin paneloinnin kulmiin. Poikkeuksena kulmareuna, johon taivuin ostamaan erillisen kulmalistan.

 
Lauteiden rungothan oli jo tehty ja odottavin mielin sainkin viimein haapalankkua, jotka tulivat mielitietyn kotopuolesta. Olivat näet sahanneet haapaa lankuksi jo vuosi sitten, mielitietyn sisaren tulevaan saunaan ja otollisella hetkellä kysäisin, että josko siitä lankku taikka kaksi Työnallellekin liikenisi. Ja kyllä siellä oli metsää laitettu siihen malliin lappeelleen, että sieltä muutama lankku irtosi. n. 20cm leveät ja 30mm paksut lankut kävivät vielä höylättävänä ja sen jälkeen saapuivat meidän residenssiin. Ehdin nikkaroida vasta lauteiden alatason. Ja kun se oli laskettu paikalleen, niin oli kyllä muutama kirosana, siis hyvässä hengessä paikallaan. Niin hyvältä näytti.

 
Saunan ja kylpyhuoneen lasituksen kanssa jumitin aikani ennen kuin rohkenin tilata ne, ja hyväksi tavaksi se osoittautuikin. Alun perin ajatukseni oli se, että tilaan moduulimittaisen lasin ja oven rautakaupasta ja mitoitan aukon sen mukaan. Ei siitä mitään tullut.
Kun panelointi, kaakelointi ja kaikki muu oli valmis, otin mitat, ja otin toisen kerran mitat, ja vielä kolmannen kerran mitat ja lähdin kilpailutuskierrokselle.
Lähetin tarjouspyynnöt yhteensä 6 paikkaan ja sitten vaan kädet ristissä odottelin, heinäkuun lomien aikana tarjouksia. Ei niitä liikaa tullut. Hajonta hinnassa oli, sanoisinko reipasta. 548e aina 1200e asti. Yllättäen luottorautakappani sekä luottolasitusliikkeeni tarjosivat kalleimpia hintoja.
Ohimennen, maito- (kalja) kaupassa käydessäni suhautin herttoniemen RTV:n ohi. Kävin katsastamassa allaskaappeja ja siinä sivussa kyselin myyjältä mallipoistoja. Puheenaiheiden käydessä vähäisiksi (johtuen mallikappaleiden vähyydestä) kysäisin ikään kuin lämpimikseni myös saunan lasitusta.
Myyjä kertoi hinnaksi 550e, oli ne mitat sitten suunnilleen mitä tahansa (jos ei nyt lentokenttähallin koko seinää tilaa lasisena) niin hinta on sama.
Olin yllättynyt, rautakaupat, nuo katteiden kuninkaat, nuo tuloksen tekemisen kruunaamattomat kuninkaat olivat yllättäneet Työnallen. Siis korostan, vain tämä rautakauppa oli yllättänyt. Muut olivat yllättäneet liian korkealla hinnalla.
Sain tarjouksen vielä sähköpostiini, ja senkin erittäin nopeasti. En enää empinyt hetkeäkään. Mittasin ja lähetin kuvat (siis siitä tulevasta seinästä) RTV:lle ja tilaus oli tehty. Tilausvahvistus, väliaikatiedot ja lisäkysymysten vastaukset tulivat kaikki kuin apteekin hyllyltä.
Palvelu oli todella hyvää, toimitus luvattuun aikaan ja tavara sitä mitä luvattiinkin. RTV sikariporras huomio!!! -> Lasselle palkankorotus!!
 
Mainitaan vielä Jarin Lasipalvelu Järvenpäästä, sieltä tuli kaksi euroa halvempi tarjous, mutta olin jo ehtinyt tehdä tilauksen.




 
Asennus oli helppoa, en niistä ala sen kummemmin jauhamaan, sillä youtube on pullollaan hyviä asennusvideoita. Joista mainitaan nyt vaikka tämä.
Huomioikaa videon selostajan monotoninen ja lähes pelottava selostus.
Toki lasiseinän mukana tuli hyvät ja kattavat ohjeet.
 
Lienee sanomattakin selvää, että saunan testaus oli tosiasia heti lasien asennuksen jälkeen. Hienosti toimivat ja valoisuus saunassa on juuri sellainen kuin arvelinkin. Enää jäljellä ”sellasta ihan pientä pintaremonttia”  Säätänä!!

tiistai 4. elokuuta 2015

Sauna melkein valmis, ensi puraisu


 
Saunassa alkaa olemaan paneelit seinässä ja katossa ja vanhan kunnon ”listat vielä puuttuu” –vaihe on menossa. Kassellaan niitä sitten syssymmällä.
Uusi kiuashan pitää lämmittää ulkona tai hyvin tuulettuvassa tilassa ennen käyttöönottoa koska siitä irtoaa ensimmäisessä lämmityksessä käryjä jotka eivät kovimmankaan löylyttelijän nenäreikiä miellytä.
Työnalle raahasi harviansa pihalle ja iski kevyesti puita pesään ja katseli haltioituneena liekkiä kesäisessä iltapäivässä, leudon kesätuulen hyväillessä pöhöttyneitä poskiani ja uutta kiuasta.
Niin haltioituneena Työnalle kiuasta katseli, että alkoi jo alitajuisesti, ja ainakin mielikuvaharjoituksin riisumaan itseään Aatamin asuun. Onneksi ei sentään, olisihan naapuruston rouvat menneet aivan sekaisin. Kyllä teki mieli pystyttää teltta kiukaan ympärille ja lähteä löylyn heittohon, mutta sain itseni hillityksi tästäkin.
 
Kiuas raahattiin paikalleen sen jäähdyttyä ja hormiliitos tehtiin kuten on neuvottu, ainakin melkein. Optimaalisessa tilanteessa hormiin tehdään reikä esim. 150mm halkaisijaltaan olevalle putkelle, eli sovitekappaleelle. Kiukaasta lähtevä hormi on taasen 110-115mm halkaisijaltaan ja se tuupataan seinässä olevaan soviteholkkiin. Putkien väliin laitetaan sitten palovillaan tiivisteeksi. Palovillan tehtävä on ottaa vastaan kiukaasta lähtevän hormiputken lämpölaajeneminen ja se estää hormin muurin halkeilun. Koska Työnallella oli soviteholkki 120mm ja putki 115mm, niin jätin hormin seinässä olevan reiän tarpeeksi suureksi ja laiton soviteholkin ja muurin väliin palovillaan kohtuullisen tiivisti. Sitten kiuas työnnettiin paikalleen. Pienet tulet pesään ja kas, savu tulee ulos oikeasta osoitteesta, eli savupiipusta.
 
 
Hiukan tuossa on vielä pintakäsiteltävää, mutta ehtii sen sitten..

Taiteillessani eilen lujalevyä kiukaan viereen (sen tarkoitus selviää myöhemmin) uppouduin taas löylyttelemisen lämpimään mielikuvitusmaailmaan. Kuvittelin lempeän löylyn taputtavan selkääni kuin vanha ystävä pienessä tumussa kesäillassa. Voi miten kaipaankaan löylyn syliin. Katselin lasiseinälle varattua aukkoa kylpyhuoneen ja saunan välissä ja hetkessä se iski. Nyt sitä muovia ja teippiä, pakko päästä ottamaan ensihöyryt. Ei pysty odottamaan.
 
Lauderunkoa olin jo ehtinyt kasata, mutta itse laudelautoja saatikka muuta lautaa ei vielä ollut. Vastaus löytyy laudanpätkistä ja vesivanerin pätkistä. Enää tarvittiin lauteet istumista varten. Puinen laatikko joka on toimittanut lehtitelineen virkaa sekä lasten apujakkara saapi ajaa asian. Ja jo kohta oli meillä kiuas lämpiämässä. Kevyet pienet tulet vain. Mutta riitti kyllä.
Mielitietty tietenkin ivallisesti nauroi, mutta niin vaan punkesi itsensä samoille "lauteille"

 
 
Voi veljet, tätä on odotettu. Uskoni remontin valmistumiseen kasvoi ja vahvistui.
Hectoria jos lähdetään siteeraamaan: olen lähes onnellinen mies

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Kylpyhuoneen valaistus, ja kirkkaus tuli

Hyvää maanantaita rakkaat monikulttuuriset lukijat ja seuraajat.

Kylpyhuoneremontissa, kuten monissa muissakin remonteissa on sellainen hyvä puoli, että kun loppu häämöttää (siis sen remontin) niin jo pienemmätkin asennukset taikka vedot ovat sitä jotka jäävät jo näkyviin. Esimerkiksi kaikki saumaukset laatoitukseen on nyt tehty, ja tulos hivelee silmää jo heti saumauksen jälkeen. Myös katto on paneloitu lähes kokonaan, sekä yhteen seinään suunnittelemani sormipaneeli sopii paikkaansa kuin nenä päähän.



Valaistukseen uhrasin ajatuksen jos toisenkin, sekä muutaman konsultaatiopuhelun myös ystäville ja tovereille ja kanssaremontoijille. Mielikuvissani olin jo tehnyt itselleni selväksi millaiset kattovalot kylpyhuoneeseen haluan, mutta saunan valaistus mietitytti vielä loppuun asti. Muotiin jo useampi vuosi sitten tulleet kuituvalot sekä niillä luodut viuhkakuviot seinään ja kiukaiden viereen sekä ties minne, eivät kovin innosta Työnalle. Voisi sanoa jopa että ne alkavat olemaan passé.
Työnalle halusi nimenomaan tietyiltä osin modernin, mutta hillityn ja jollakin tavalla talon aikakauteen sopivan kylpyhuoneen ja saunan. Ajattomuus oli avainsana. Tosin mistäs minä tiedä mikä on in sitten 10 vuoden päästä. Ja ei se kyllä nyt paljon kiinnostakaan.
Mutta ne valot. Saunaan päädyin hankkimaan led-nauhaa joka tullaan asentamaan ylälauteen alle, listan taakse epäsuoraa valoa tuomaan. Saunaan tulee tulvimaan valoa myös lasiseinän kautta sekä kiukaan tulipesän lasisesta luukusta. Se saapi luvan riittää. Ei sinne saunaan kirurgisia toimenpiteitä mennä tekemään taikka kelloja korjaamaan.


Kylpyhuoneeseen olin jo mielessäni nähnyt aikaa sitten neliskulmaiset, upotettavat led-alasvalot. Metsästys ja hintojen vertailu oli armotonta. Rautakaupoista ja nettirautakapoista etsiessä löytyi kyllä sellaisia valaisimia, mutta hinta oli satasen paremmalla puolella. Myöskään led-nauhat eivät olleet ihan pikkurahalla ostettavissa. Olin jo jättämässä koko projektia tuonnemmaksi ja virittelin kynttilöitä kylpyhuoneeseen, kun törmäsin, jokseenkin pienen ja vaatimattomaan kylttiin Roihuvuoren teollisuusalueen liepeillä.
Limic Oy osoittautui erittäin asiantuntevaksi ja edulliseksi kaupaksi led-valojen hankintaan. Pienempiä led-valoyrityksiä suomessa on ollut ja on paljon. Huonot ovat lopettaneet ja hyvät on vaikea löytää, jos on vain ”shoppailemassa”. Isot rautakauppaketjut tekevät kyllä kaikkensa, että sieltä hankintaa myös valaistus, ja heillä toki on valikoimissaan isot merkit, kuten Philips ja Osram, mutta sanoisin, että nämä kannattaa haastaa. Pienemmillä, vain valaistukseen erikoistuneilla liikkeillä on omat kanavansa, huomattavasti parempi tietämys valaisimista ja lampuista ja jos yritys on pystyssä kahdeksatta vuotta, ei se laadultaan ihan huonoa voi olla.
Suosittelen tarkastamaan Limic Oy:n nettikaupan Valokas, ennen kuin marssitte sinne Kodin Terraan setelirulla taskussa. Kertokaa Työnallelta terveisiä.
Tulevissa päivityksissä lisää kuvia valaistuksesta.
Työnallen kohteeseen valikoitui 4200 kelvinin värilämpötilan alasvalot, jotka ovat aika lähellä päivänvaloa. Värimaailma on, etten sanoisi erittäin hyvä. Valopaneelit ovat 12w uppovalaisimia jotka tuottavat saman verran valoa kuin 75w hehkulamppu.

Kun valot oli asennettu, oli sähkärin aika tulla paikalle, ja jo alta aikayksikön valo tulvi kylpyhuoneeseen ja työmaavalaisimen kellertävä kajo oli kuin muisto vain. Samalla iskettiin kiinni lattialämmityksen termostaatti. Termostaatti on kosketusnäytöllinen ja siihen on säädettävissä ajastus, joka oli Työnallelle tärkeä asia. Nyt alkaa kilovattituntien seuraaminen ja se että onko siitä mitään hyötyä. Siis siitä ajastuksesta.
 
Myös Svedbergsin Jenny –peilikaapi iskettiin paikalleen. Retro-henkisen peilin  hinnat huitelevat kolmensadan paremmalla puolella, mutta Työnalle bongasi tämän näyttelykappaleen rautakaupasta hintaan 175. Väri oli hirveä, mutta pienellä maalauksella peilin reunukset ovat nyt samaa värimaailmaa kuin loppukylppäri.
Ja sitten se vessanpönttö. Rakkaat lukijat, olen kiinnittänyt ja repinyt irti pöntön viisi kertaa. Lukuisten kirosanojen saattelemana vain löytääkseni syyn wc-pöntön mansetista ja asennusputkesta. Kun L-muotoista putkea joutuu jatkamaan, sen liitoskohta on se heikko kohta. Annoin liiman ja silikonimassan laulaa. Ja nyt ei enää vuoda.
Ratkaisin myös lattiakaato-ongelman, eli sen miten saan pöntön suoraan. Pienet laatanpalat saneerauslaastilla lattiaan kiinni ja pönttö liimalla kiinni. viimeistely uupuu vielä.
 
 

Mutta voi kiesus sitä kiroamista ja hampaiden kiristystä. Toisaalta, katsokaa nyt sitä paikalleen asennettuna. Pieni ja söpö. Ei sille vihainenkaan voi olla. Now, if you’ll excuse me, vietän herkän hetken pönttöni kanssa.  Saa tulla pyyhkimään!
 
 























lauantai 18. heinäkuuta 2015

Saunan höyrysulku ja hermojen meneminen wc-pöntön kanssa

Hyvää lauantaiaamua arvon lomalaiset.
 
 
Autotalli-spa:lle on heitetty aseiden lailla jäähyväiset ja suihku toimii nyt. Hiukan on vielä kylpyhuone muuten kesken vielä.
Kuten edellisessä kirjoituksessa mainitsinkin, on laatat heitetty seinään. Eli laatta on heitetty, eli laatta iacta est latinaksi. Onnistuneen laatoituksen jälkeen on ollut tapana tehdä jotain saumoille ja niin meni ja teki myös Työnallenne. Onhan sitä silloin hurjina nuoruusvuosina tullut saumattua jos jonkinlaista laattaa, mutta ei kivimosaiikkia. Siinähän Työnalle aloitti kuten kuka tahansa, eli laittoi liikaa saneerauslaastia. Kun verkollisen mosaiikkikiviä sitten painaa laastin päälle, niin väleistä pursuaa paaaaljon saneerauslaastia. Suurimman osan saneerauslaastista kaivoiin sitten väleistä pois, mutta koska välejä on paljon, polviin sattuu ja olut huutelee seireenin lailla jääkaapissa, jäi muutamakin sauma putsaamatta. Sehän tarkoittaa sitä, että ne on kuitenkin putsattava pois ennen saumaamista. Se on työlästä ja osittain vaarallistakin, sillä jos jollakin terävällä kaivelet saumoja puhtaaksi, niin on mahdollisuus että rikot vesieristeen. Koska Työnallella on kuitenkin kirurgin vakaa käsi ja mieli tyyni, ei tällaista sattunut tässä kohteessa. Kai…
Kun saumat on putsattu, pitää saumat vielä imuroida puhtaaksi irtopölystä ja liasta. Pölynimuri tykkää. Jos löytyy vanha pölkkäri, niin sellaista ei kannata uuden tieltä heittää pois, sillä rakennuspölystä ei imurit tykkää. Vanhaa imuria tai sitä varten tehtyä rakennusimuria sen sijaan kannattaa suosia.
Muuten laatoituksen saumaus on mennyt hyvin. Näistäkin kannattaa katsoa valmistajan, esim. Kiillon tai Weberin youtube –kanavilta ohjevideoita. Ei se kovin kummoista puuhaa ole. Joskin tarkkana niissä kannattaa olla, sillä saumauksella voi laatan porrastuksia yms. vielä ”paikkailla”
Onpa tässä saunahammasta sen verran kolottanut, että olen aloittanut myös löylyhuoneen puolen höyrysulun asentamisen ja kattoonkin on muutama paneeli asennettu.


Edellisessä saunassa, siis siinä puretussa oli höyrysulku-tinapaperi isketty suoraan seinään kiinni ja näin ajattelin itsekin tehdä. Höyrysulkueristelevy kuten Sauna-Satu kävi mielessä, mutta toisaalta se syö tilaa jo valmiiksi pieneltä saunalta, joten päädyin tähän ratkaisuun.
Alas laskettu katto tuotti hiukan ongelmia alumiinipaperin kanssa, mutta lisäsin sen ylle hiukan enemmän rimoja.
Normaali proseduuri kiinnittämisessä ja läpivientien sekä kulmien eristämisessä alumiiniteipillä oli myös tosiasia. Näistä löytyy ohjeita netistä pilvin pimein.
Jonkin asteinen tyhjiö oli kattopaneelin asentamista aloitellessa, sillä unohdin katon rimoituksen paneelin ja alumiinipaperin väliltä. Noh, kerrankos sitä vähän harjoittelee ensin, repii sitten paneelit pois, asentaa rimat ja niittaa paneelit uudelleen kiinni. Onneksi tämä ei tuote ongelmia, sillä rauhallisuus on Työnallen toinen nimi.
 
Painovoimaisen ilmanvaihdon kattoventtiilin paikan ratkaisin luovasti kuvan mukaisesti ja tällä ajatuksella saa myös katon välipohja tuuletusta. Tätä täytyy tarkkailla ja lisäeristää tarvittaessa.
 

Tässä uutta panelointia, välirimoilla tällä kertaa.

 
 
Sainkin eilen jo paneelia kattoon sen verran hyvää tahtia, että ikään kuin palkinnoksi ajattelin vähän saumata vielä saniteettisilikonilla kulmia ja muita. Koska sekin sujui kuin tanssi, ajattelin, että voihan tuon wc-pöntönkin nyt liimata kiinni ja asentaa vesisäiliön paikalleen. Voi sitten laittaa pöntön niin sanotulle neitsytponnistukselleen. Pieni kakkahätä päällä liimasin putkimiehen ohjeiden mukaisesti pöntön lattiaan pikaliimalla, sellaisella saniteettisilikonimaisella massalla. Sitähän tuli aika rutkasti, koska lattian kaadot ovat reilut. Kun pönttö oli liimattu ja odotti kuivumistaan, päätin asentaa pöntön säiliön paikalleen. Hyvinhän se siihen asti meni, kunnes tuli viimeisen kahden ruuvin kiristyksen aika. Siipimutterin kiristykseen oli nimittäin varattu noin golfpallon kokoinen reikä. Ja vaikka Työnalle aika näppärä onkin sormistaan, ei se sentään niin näppärä ole. Tulin tulokseen, ettei sitä pääse kiristämään millään. Ajatuksen harhailivat oluessa, ruuvissa, naisissa, vessanpöntössä, oluessa ja taas ruuvissa. Kunnes lopulta ymmärsin että pönttö on otettava irti ja säiliö on ruuvattava paikalleen ensin. Kun pöntön ottaa irti silloin kun se on liimattu erittäin runsaalla valkoisella liimalla mustaan lattiaan, niin lienee sanomattakin selvää, että siinä muutama poikkisana saattaa tulla. Luen teille nyt yhden otteen käydystä keskustelustani pöntön ja Työnallen välillä:
”Voi sa¤#tanan v%¤#un v%¤#un v%¤#un v%¤#un v%¤#u. Voi jum%¤#%¤uta s#¤”tana v¤#¤ttu. Kaikkee sa#%nan pa#¤kaa ne myyvätkin per#¤#leen  vi%¤%u”
Lopuksi kävin vielä tällaisen dialogin:
”Voi vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un vi#%”un VI##%U!!!!!!!”
 
Ulko-ovi oli myös auki.
 
Noh, tänään on uusi päivä ja kokeillaan tänään myös mm. pöntön asennusta. Toisaalta kai se reikä lattiassakin riittää.
 
Palaillaan!
 
 

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Laatoitus valmis, Työnalle valmis

Helevettiläinen, suurten tunteiden vuoristoradan jälkeen alkaa olemaan jo kylppäri sen näköinen, että siitä tulee kylpyhuone. Se on nimittäin laatoitettu nyt kokonaan. Saumausta odotellessa.
 
 
Sen verran tarkaksi meni naapurilta ostetut luononkivilaatat, että seitsemän kappaletta jäi vajaaksi. Laitoin kiukaan taakse ylijääneitä 10x10 –laattoja ja niitähän ei sieltä kukaan katsele, paitsi kiuas, jonka ostin myös jo. Harvia linear 16. Se on sellainen pikkuinen nätti musta kiuas ja hinnaksi tuli 250e. Ostin kostoksi vielä valkoisia koristekiviä siihen päälle, niin ei tule sitten sanomista.
Kiukaan seinän taakse ajattelin ensin hankkia jo muotiin asti muodostunutta koristekiveä. Sellaista luonnonkivestä tehtyä rosoista kiveä, mutta nähtyäni neliöhinnan, tulin tulokseen että parempi laittaa samaa kivimosaiikkia mitä lattiassa suihkun alla ja seinälläkin jo on. Kassellaan.
Puolitetulla seinällä käytin alumiinista reunalistaa ja sehän vastan on helppo tapa saada nättiä jälkeä reunoihin ja kulmiin. Hintakaan ei ole mielestäni paha (n.20e -> 2,5m) ja muovikulmalistaa huomattavasti nätimpi.
Olen tässä myös miettinyt yön pimeinä tunteina, että pitäisikö työvaiheista kertoa enemmän, tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin, mutta tulin tulokseen että sellaisia videoita ja ohjeita on pilvin pimein netti täynnä. Toisaalta myös huono asia että niitä on paljon, mutta kannattaa katsoa sen valmistajan sivuilta linkit videoon, jota tuoteperhettä käyttää. Esimerkiksi Työnalle käyttää Weberin tuotteita ja laatoituksesta on hyvät videot heillä ladattuna youtubeen. Ja tietenkin työohje kannattaa katsoa tarkasti. Ja kun tekijänä ja kertojana toimii vielä ihana Kirsi Laamanen, niin mikäs siinä on laatoitusta aloitellessa.
Suurempia vastoinkäymisiä ei ole tullut vastaan. Parisuhde ottaa koville näissä hommissa, molempien tulee joustaa ja lienee sanomattakin selvää, että Työnalle ei ole kovin hyvä joustamaan. Se aiheuttaa kireyttä ja hermostusta ja se taas tekee noidankehän remonttiin. Hampaat irvessä pohtii, että jaksaako se toinen nyt lasten kanssa säätää kesälomallaan sillä aikaa kun toinen iskee laattaa seinään. Eipä silti, oli se mielitietty mukana laatoittamassa saippuatelineitä ja saunan lattialaattaa. Tarttis vissii kukkapuska ostaa. Saakohan niitä rautakaupasta?
Mutta koska ikä painaa ja polvia särkee, en jaksa enempää tänään turinoida vaan antaa kuvien puhua puolestaan.