Viinihylly asuu hyllyjenhyöneellä

Aurinkoista toukokuuta rakkaat lukijat ja myöskin ne jotka ei vielä osaa lukea. Vappu tuli ja meni, mutta ainakin sillä yhdellä insinöörillä ja pellehyppymestarilla, jolla on teurastajalakki päässä ja viettää vappua vielä kaksi viikkoa vapun jälkeenkin, on vielä vappu. Tarkoitan tietenkin siis Sörsselssöniä. Terveisiä vaan Simo Salmiselle

Viini, tuo makunystyröitä hivelevä jumalten nektari sai aikoinaan myös Työnallen suupielet hymyyn ja siitä asti on viini hyväillyt kitalakea aina silloin tällöin, hyvässä seurassa tai hyvän ruuan kanssa. Viinin maisteluhan oli nuoruusvuosina sitä, että se on pahaa marjamehua jota piti aina joskus maistaa puoliväkisin. Kunnes koitti se päivä kun Työnallen tuottajaystävä ja mestarimuusikko Kreivi Stakula suositteli maistamaan Valpolicellan alueelta tulevia punaviinejä. Pitkäaikaiseksi suosikiksi muodostui Zenato Valpolicella Superiore, jota saa reilun kympin hintaan handelista elikkä pitkäripaisesta elikkä alkosta. Hiukan parempi versio on sitten Zenato Amarone della Valpolicella Classico, josta  joutuu jo köyhtymään reilusti yli kolmekymppiä pullolta.

Valpolicellan viinialue sijaitsee pohjois-Italiassa, sieltä Garda-järven itäpuolelta. Suosittelen tutustumaan tähän blogiin tässä asiassa ja suosittelen erittäin lämpimästi näitä täyteläisiä punaviinejä.

Mutta siis sitten asiaan, eli niiden säilytykseen. Jostain syystä pullot tuppaavat tyhjenemään kohtuullisen nopeasti ja uskon vakaasti sen johtuvan siitä, että säilytys on ollut aiemmin asuintiloissa. Kas kun lämpötila ei ole oikea, on viini juotava ns. kuleksimasta. Concider it as done.

Viinit kehoitetaan säilyttämään 10-15 lämpöasteessa ja tämä optimaalinen lämpötila on myös Työnallen kellarissa. On siis täysin loogista, että viinihyllyt isketään sinne minne ne kuuluu.

Aiemmassa tekstissänihän kerroin kellarin uudelleenorganisoinneista ja varastohyllyjen rakentamisesta. Olin myös yhden slotin varannut tälle, myös puhetta ja mieltä edistävälle nektarille. Kokonaisuudesta puuttui enää oikeat muodot, jotta viinipullo saisi levätä, edes sen hetken, arvoisessaan sylissä.

Ensi alkuun pohdin tekeväni erillisen lokeroidun hyllyn, mutta se on sen verran työläs tähän hätään, että päätin jättää sen odottamaan eläkevuosia, jonne on muuten enää noin kolmekymmentä vuotta. Ei paha.

Nyt käytettiin siis jo rakennettuja hyllyjä hyväksi siten, että tein niihin vain omat pullotelineet.

Otetaan siis leveää lautaa ja porataan 105mm rasiaporalla lauta täyteen reikiä. Toisessa, kapeammassa laudassa toteutetaan sama proseduuri, mielellään samalla jaolla. Sitten otetaan pöytäsirkkeli ja vetastaan laudat halki. Ja jo kohta meillä on (mainoskatkon aikana tehty) telineet valmiit. Sitten vain ruuveilla kiinni hyllyyn ja homma on taputeltu.

Kyllä siinä kelpaa viinipullon levätä.

Lopuksi vielä heräteostos, Viini-lehden vuoden viiniksi valittu ja hilpeästi nimetty Yhdysvaltalainen Kungfu Girl Riesling 2011. Pallogrilli on kuvausrekvisiittaa ja kellari sisutettiin lainatavaroin.