Ikkunaa oven yläpuolelle sekä lukitus kuntoon

Hyvää torstaita ja kuluvaa elokuuta teille sinne kansan syviin riveihin.

Se on nyt vähän ripsinyt. Voin kertoa että tuli ajoissa tehtyä viime kirjoituksessa mainittu tuuletusaukon korjausoperaatio.

Jos en olisi mennyt tarkistamaan tätä asiaa kellariin viime viikolla, olisi vesi edelleen lorissut sinne ja nythän tuota vettä on ihan pikkuisen tullut. Arvelisin että vettä olisi nyt kellarissa useampi kymmenen senttiä.

Mainittu tuuletusaukon tukkiminen on onnistunut täydellisesti ja ilma kuitenkin soljuu pihalle tuuletuspaalusta kuin pieru entisen isännän pakaroiden välistä.

Ja tästä kauniista mielikuvasta onkin hyvä hypätä seuraavaan aiheeseen kulkematta lähtöruudun kautta.

Ovi, tuo tunkeilijoiden, talven kylmyyden ja kesän kuumuuden tien tukko. Tuo suorakaiteen muotoinen, lähes monumentaalinen muuri suomen sääolojen pönöttävä… emmä nyt jaksa runoilla. Mennään asiaan.

Ovi asennettiin kuluvan kesän aikana ja kuten muistatte, oli ovi kokoa 10x21

Oviaukko kuitenkin oli 10x23 ja erinäisistä syistä johtuen hommasin siis aavistuksen matalamman oven.

Sehän tarkoitti sitä että oviaukon yläpuolelle jäi tyhjä tila joka oli hyvä täyttää jollakin. Tähän olin brainstormannut (hui kauhistus mikä sana) sitten ikkunan. Tutulle puusepälle, maaseudulle laitoin viestin jonka sidoin kyyhkyn jalkaan ja heitin ilmaan. Kyyhky osui sähkölinjoihin joten soitin isäukolle ja pyysin häntä viemään viestin puusepälle. Pienellä verottomalla korvauksella sekä kirkkaalla viinapullolla tekaisi puuseppä Työnallelle ikkunan johon piti sitten itse hommata lämpölasi sekä hiukan maalia pintaan.

Itä-helsinginLasi Oy:ssa toiminta on nopeaa ja laatu hyvää mitä lasihommiin tulee. Muihin palveluihin ei ole ollut vielä tarvetta mutta jos niitä tulee, suosin edelleenkin samaa yritystä. Suosittelen sitä myös teille.

Kun lämpölasi oli paikallaan, oli aika iskeä maalia pintaan.

Toisinaan rautakaupoista ei aina saa hyvää palvelua eikä myyjien tieto ole paras mahdollinen, mutta tällä kertaa oli rautakaupan myyjä erittäin hyvin perillä mitä tarvitsen. (tai sitten hänellä oli vaan kuukauden tavoite enää muutamasta kympistä kiinni ja myi minulle sen takia mitä tahansa extraa)

Kun meillä on ikkuna, tai mikä muu tahansa puuelementti joka tulee ulkoilman kanssa kosketuksiin pidemmiksi ajoiksi ei pelkkä maalin sutiminen riitä. Ennen maalia on puun pintaan hyvä sutia puunsuojaa. Työnalle kiikutti rautakaupsta valkoisen maalipurkin lisäksi myös Valtti Akvabase pohjustuspuunsuojaa kotiinsa. Puunsuoja hidastaa kosteuden imeytymistä sekä sinistymä- ja lahottajasienten leviämistä. Pohjustus tehdään ennen pintakäsittelyä.

Sitten maalia pintaan ja suositeltavaa on teipata eli suojata ikkunaruutu ennen näitä proseduureja.

Akkunan kuivuttua oli aika sovittaa ikkuna oven yläpuolella sijaitsevaan aukkoon ja asennus uretaanilla, kiiloja apuna käyttäen kuten ovenkin kanssa.

Ja sitten olikin aika menettää hermot. Voi v…tu s…tana per..e, v¤¤#tup..llu-puupallo.

I never learn. Jos ja kun uretaania laittaa liikaa (muistin kertoa jopa oven asennuskirjoituksessani että uretaania ei saa laittaa liikaa) niin sitä ei, siis EIEIEIEIEIEI kannata pyyhkiä märkänä pois. Siitä ei tule kuin liuta uusia kirosanoja ja armoton tatti otsaan. Yhdessä alla olevasta kuvasta näette mitä käy kun sitä pyyhkii pois märkänä.

Eli jos sitä tulee liikaa, antaa sen pursuta pihalle ja kuivuttua sen voi puukolla leikata pois. Kun sitä pyyhkii märkänä, niin se leviää ja tarttuu kuin purkka tukkaan.

Tämän jälkeen Työnalle sitten hioi ikkunan ulko-osia osittain uudestaan ja maalasi myös kohtia uudestaan.

Lopputulos silti on silmiä hivelevä ja oviaukon umpeenlaitto onnistui yli odotusten.

Listoja sun muita heloja en vielä ole laittanut, ne laitetaan sitten seuraavan 30 vuoden sisällä.

Ovi tietenkin tarvitsi myös lukon ja kahvan.

Heti oven kiinnittämisen jälkeen marssin rautakauppaan, vain jälleen kerran todetakseni, ettei se ole vastaus kaikkeen onneen ja auvoon.

Olin nimittäin siinä uskossa että samallahan ostan modernit lukot oveen ja uusin muihinkin oviin lukkoja sitä mukaa kun ovia uusin.

Kävi ilmi että rautakaupoissa on myynnissä ainoastaan perus Classic-avaimilla varustettuja lukkopesiä.

Vanhat classic-sarjan lukothan oli talossa muuallakin, mutta on mielestäni järkevää päivittää lukitusjärjestelmä tälle vuosituhannelle kun siihen kerran on mahdollisuus ja sopiva hetki.

Rautakauppias kertoi naama pokkana että heiltä löytyy vain classic –sarjan lukkopesiä ja jos haluaa joitain tuplaura-avaimilla varustettuja lukkoja, niin on käännyttävä lukkoliikkeen puoleen. Tämän minä vielä uskon mutta kun kysyin mitä tällaiset muut-kuin-classicit maksavat, sanoi hän niiden olevan useampia satasia.

Kansan kielellä sanottuna: alko vituttaa

Odotin kuitenkin maanantaihin ja marssin valtuutetun abloy-lukkoliikkeen luokse ja kävelinpä vielä sisäänkin.

Kävi ilmi että classic lukkopesä maksaa 120e ja Sento (eli se uusin, jossa patenttiakin vielä jäljellä) maksaa 150e.

Useampia satasia in my ass.

Huomatkaa kuvassa olevat avaimet. Siinä siis uusi Sento-avain sekä eroottissävytteinen classic- avain. Grrrrrrr

Uusia avaimia Sentoon pystyy teettämään vain viemällä pakkauksen mukana tullut kortti liikkeeseen jossa avain ja lukko identifioidaan ja tilaus lähetetään tehtaalle. Uusille avaimille tulee hintaa muistaakseni noin 30e toimituskuluineen.

Sehän tarkoitti sitä että ei muuta kuin sentoa oveen ja se on siinä.

Asennus oli kohtuullisen helppoa ja mukana tulleet ohjeet olivat riittävät. Hermot eivät menneet.