torstai 16. toukokuuta 2013

Terassin kattaminen osa 1

Aurinkoista Toukokuuta rakkaat lukijat.

Pohdinpa tuossa yhtenä iltana blogin kirjoittamisen syvintä olemusta. Istuessani seeprannahkatuolilla ranskalaista viiniä siemaillen pohdin muun muassa sitä, että miten blogia kannattaisi päivittää. Kannattaako minun tehdä jokin projekti valmiiksi ja siitä sitten kirjoittaa pari A4:sta tekstiä ja iskeä kuvat kylkiäisiksi vai kannattaisiko isompi projekti jakaa blogiteknisesti pienempiin osiin?
Blogin kirjoittamisen yksi asia lienee kuitenkin se, että sitä päivitetään tasaisin väliajoin. Kerran vuodessakin on tasainen väliaika, mutta tietynlainen, kiivaampi rytmi lienee lukijallekin kaikin puolin parempi.

Tulin siis tulokseen, että kannattaa alkaa vaihe vaiheelta seuraavaa projektia kirjoittamaan.  Ja jos joku yksinäinen sielu on aiheesta oikeasti kiinnostunut, voi hän lukea eri kirjoitukset ns. putkeen.
Myös välivaiheissa kirjoitetut blogi-tekstit sisältävät tarkempia yksityiskohtia rakentamisen eri vaiheista. Ettei tule sitä kuuluisaa ”rakennetaan talo –> nyt on runko valmis-> sitten vaan laitetaan tyynyt sohvalle ja sytytetään kynttilät” –tyylistä kirjoittamista.
Tällaisessa kirjoittamisessa saattaa nähkääs helposti tulla lukijalle mieleen, että miten se itse talo nyt rakennettiin?

Tänään aloitetaan siis terassin kattaminen. Tarkoituksena on rakentaa pergola-tyylinen katos terassin ylle, mutta terassia ei kateta valokatteella vaan siihen asennetaan purjekangas aurinkosuojaksi. Talveksi purjekangas luonnollisesti otetaan pois.
Aloitin terassin suunnittelun jo aikaisin keväällä ja hankinnoista olen suorittanut jo itse purjekankaan osan.

Googlettelin tammikuussa eri purjeentekijöiden numeroita ja osoitteita ja olin yhteydessä muutamaan. 6x4m kokoisen purjekankaan tilaaminen räätälöitynä osoittautui kuitenkin kohtuullisen kalliiksi hankinnaksi. Yli tonnin mentiin.
Koska olen laskelmoiva ja kustannustehokas (eli persaukinen) remontoija, lähdin kokeilemaan toista tapaa. Kirjoitin muutamalle veneilypalstalle ostoilmoituksen vanhasta purjekankaasta. Laitoin myös muutamalle pursiseuralle mailia, josko voisivat ilmoittaa jäsenilleen, että remonttipellellä on tarve isolle purjeelle.

Jo kohta minuun otti yhteyttä herrasmies joka tarjosti kolmion mallista purjetta, kooltaan 6x10m ja huokeaan hintaan 75e.
Veli purje on vuodelta  1994. Tämä sai luvan kelvata. Kassellaan miten saan sen kikkailtua terassin ylle. Itseäkin vähä jännittää.

Mutta sitten itse projektiin. Olinhan suunnitellut tätä monena iltana ja monen oluen ja viinilasillisen avustuksella.
Terassi itsessäänhän ei ole kiinni talossa mitenkään, kuten aiemmassa kirjoituksessani olen asiaa mainostanut. Sama pitää päteä myös katteeseen. Katos ei myöskään tule olemaan itse terassissa kiinni ja näin saadaan ns. liikkumavara kaikkiin rakenteisiin. Eli jos jokin osio liikahtaa roudan tms. seurauksena, ei se vaikuta muihin rakenteisiin.

Terassin ulkopuolelle, välittömään läheisyyteen, kaivoin siis kuopat ulkokulmiin. Iskin styroksia pohjalle ja kaadoin sementit kuoppaan. Palkkikenkä kakkuun pystyyn ja nukkumaan. Siinäpä tämä ensimmäinen vaihe oli.

Kuten seuraavassa kuvasta huomaatte, käytän ainoastaan ammattimaisia suunnitteluohjelmia. Kuvassa terassi alkuvaiheessa ja paintilla töherretty viivat tulevan katteen paikasta. Kuva on siis teille rakkaat lukijat, selventämään kokonaisuutta.
Lisäksi pari kuvaa kakusta. Asiaan vihkiytymättömille tiedoksi että sementtivalu on ammattislangissa kakku. Ensin sekoitetaan kura ja sitten valetaan kakku. Jos mahdollista, niin kura pitää lausua r-vikaisesti. Tulee autenttinen tunnelma.

Mutta Kakkahätä-77 siteeratakseni: näillä mennään ku ei oo muutakaan.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti