No niin hyvää iltaa vaan täältä uutistoimituksesta.
Oletteko
koskaan katsoneet Huvila&Huussi –ohjelmaa? Työnalle meni kerran katsomaan
ja oih ja voih sitä alemmuudentunnetta sekä sitä fiilistä etten saa mitään
aikaiseksi, kun olin tuon ohjelman katsonut. Tekivät yhdessä tunnin jaksossa
enemmän kuin Työnalle on koko omakotitalo-projektin aikana tehnyt yhteensä. Ja
kaikki hups vaan.
Ohjelmassa kun jotain tarvitaan, niin mennään vaan kauppaan
ja jutellaan mukavia ja sovitaan mitä otetaan. Tilataan kaivinkoneet ja muut
vehkeet pihalle jos siltä tuntuu ja kivimiehet iskemään luonnonkiveä maahan
sillä aikaa kun itse valitaan kylpytynnyriä.
Eikö näihin saisi edes realistisia hintoja, vaikka vaan
ohimennen siten, että kun se kaivuri ajaa pihaan, niin mitä jo sen
kuljettaminen on sinne peräpersereikään kesämökille on maksanut?
Selviäähän se kuluttajalle joka tapauksessa viimeistään
siinä vaiheessa kun vaimo on ohjelman inspiraatiosta innostuneena suunnitellut
koko pihansa uusiksi ja voivotteleva isäntä soittaa paikalliselle
koneurakoitsijalle että tulehan kaivamaan suihkulähde pihalle ja siirrä se
vuori tänne kun ei se muutenkaan Mooseksen luo tule.
Noh, sillä aikaa kun olitte mainoskatkolla, niin Työnalle
kaivoi vanhempiensa ullakolta lisää vanhaa paksua lankkua ja roudasi ne
tilalleen, itäiseen Helsinkiin.
Toisella mainoskatkolla sitten otin hiomakoneen kauniiseen
käteeni ja vähän hioin. Ja sitten hioin hiukan lisää ja kun kaikki oli hiottu,
niin hion vielä hiukan lisää. Hiottuani sen jälkeen vielä jonkin verran, niin
aloitin hiomisen ja lopuksi sitten vain hioin laudat.
Feelingillä sahailin jalat ja hioin muuten niitäkin.
Viimeisen mainoskatkon aikana öljysin puiset ja vein keittiöön. Mennään näillä nyt hetki.
Alkoivat nimittäin jo olla hiukan liian 2000-lukua nuo
pulleat keittiötuolit, joten ajattelin humauttaa istuimet kertalaakista suoraan
1920-luvulle. Nyt ne sopivat paljon paremmin pöydän kanssa keskenään. Nämä tuovat aivan eri tavalla ilmavuutta ja tilaa keittiöön
Ensi kirjoituksessa ulko-oven viimeistelystä, lukoista sun
muista juttua.
Vau miten upeat!
VastaaPoista