Poravasara. Ai että!

Hyvät puoluetoverit, nukuttuani yön yli, aivan kuten eräällä ministeriystävälläni oli hyvin usein tapana, päätin pamauttaa seuraavaksi työkaluvartin. Jo liki legendaariseksi muodostuneessa työkaluvartissa nostetaan näkymättömälle jalustalle jokin tietty työkalu jota Työnalle suosittelee lämpimästi.

Poravasara on paitsi sanana erittäin huikea, se myös näyttää ja kuulostaa foneettisesti ihanalta. Sanassa on jopa aineksia bändin nimeksi. ”Tänään Tavastialla Alamaailman Vasarat, lämmittelijänä Poravasara”

Poravasara on niin omakotitaloasujille kuin kerrostaloasujille lähes välttämätön työkalu. Ihmettelen suuresti, että kirkollisten häiden pariskunta saa vihkiraamatun mutta ei vihkiporavasaraa. Täytyy laittaa aloite kirkolle. ”Tässä teille poravasara yhteistä taivallustanne varten. Ottakaa välillä se esiin (siis se poravasara) ja poratkaa yhdessä”

Helsingin kirjastoilta saa kuulemma lainatakin iskuporakoneita vai olisiko peräti poravasaroita kirjastokortilla. Viimeisimmän tiedon mukaan ne ovat alati lainattuina. Ihmiset tykkäävät siis porata.

Linkki uutiseen

Varsinkin betonikerrostaloissa on tällä tullut useaan kertaan tarvetta ja sanomattakin on selvää, että omakotitaloasumisessakin tämän on ollut verraton työkalu.

Poravasaran ja iskuporakoneen erona on se, että poravasara käyttää omaa pneumaattista voimaa terän ”iskemiseen” kun taas iskuporakone perustuu tärisevään terään. Verkkovirralla toimivissa porakoneissa on iskutoiminto. Se tarkoittaa sitä, että samalla kun kone pyörittää, niin jokin klipsu myös tärisyttää terää. Poravasarassa taas tälle on oma sylinteri tai mikä lie. En ole avannut yhtään joten en osaa sen paremmin selittää. Aiemassa asunnossa Työnalle teki porakoneella listoitukseen reikiä betoniseinään. Kolme reikää porattuani sammutin poran mutta itse jatkoin vielä tärisemistä. Onneksi ei ollut tahdistinta syömmessä, koska se olisi leikannut kiinni tämän homman jälkeen.

Mutta kun poravasaran hommasin, niin terä uppoaa kuin vanhaan ihmiseen. Ai että sitä auvoa kun tällä pääsee huruttelemaan betoniseinään. Poravasarassa terä tekee edestakaista liikettä terän suuntaisesti, ikään kuin pumpaten. Pelkällä pienellä painamisella terä uppoaa kuin veitsi voihin.

Työnallen poravasara käyttää SDS+ teriä, eli niiden kiinnitys on sellainen, että terä vain työnnetään poravasaran istukkaan. Mukaan tuli myös teräsalkku, jossa kokoja 5mm aina yli 20mm. Mukana tuli myös piikkausteriä pari kappaletta. Poravasarassa on pyörimissuunta molempiin suuntiin, mutta sen voi laittaa myös piikkausasentoon, jolloin terä ei pyöri, hakkaa vaan.

Se on kuulkaa sellainen asia, että jos teillä ei tällaista ole, niin hopi hopi ostamaan.

Työnallen poravasara maksoi 129e ja se oli tarjouksessa sisältäen teräsalkun. Jos lompakko ei kestä tätä sijoitusta, niin halpismallitkin ajavat asiansa.

Näiden vehkeiden erona tosiaan on tuo pitempi johto paremmissa malleissa sekä näkymättöminä eroina laakerit. Halpisvehkeissä ei ole joka kohtaan laitettu kuulalaakerointia vaan niissä saattaa olla käytetty vain muoviholkkia tms.

Jos tarpeena on hyllyjen kiinnitys ja taulujen ripustus, niin halvallakin vempeleellä pärjää. Jos tiedossa taas on loputon urakka kuten Työnallella, on parempaan laitteeseen satsaus paikallaan.

Ja hei, sitten kun tällainen löytyy, niin aina löytyy kavereita ja sukulaisia jotka haluavat lainata sitä. Ja mikäs onkaan parempi itsetuntoa ja omaa tärkeyttä nostamaan kuin se, että joku tulee lainaamaan sinulta Poravasaraa.

Porailemisiin!