keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Piano ja housut

Piano

Sateista keskiviikkoa äänioikeutetut ja muutkin.
Kävi tässä yhtenä päivänä niin, että Työnalle oli kuopuksen kanssa LVI-liikkeessä hengailemassa. Imettiin itseemme sitä rakentamisen ja remontoinnin atmosfääriä. Ruokapiireissähän useasti sanotaan, että kun oikein keskittyy nuuhkimaan, niin vatsa täyttyy jo sillä.
No, vatsa ei täyttynyt tällä nuuhkimisella. Pihalla näin sitten nimeltä mainitsemattoman maalämpöpumpputoimittajan pystyttämän grillin. Siinä oli vasta lämmitys menossa. Kokki sanoi, että puoli tuntia menee vielä. Koska Työnalle on kunnon freeloaderi, ei hän jätä käyttämättä tällaista ilmaista lounasta. Ja oli ne mainostamansa maalämpöpumput miten hyviä tahansa, en niitä aio ostaa, koska järjestelmä on uusittu jo ja rahakaan ei ole.

Työnalle otti kiesin allensa ja pyyhkäisi kohti lähellä sijaitsevaa kierrätyskeskusta. Siellä katsekontaktiin tarttui heti vanha, kaunis musta piano.
Avasin koskettimien kannen ja nappasin sieltä A:n ja kyllähän tuo vireessä oli. Joillakin ihmisillähän on absoluuttinen sävelkorva. Työnallella on lähes absoluuttinen perstuntuma.
Soitin siis mielitietylleni ja sydämeni valitulleni (eivät ole kaksi eri henkilöä) ja hän etsi netistä nuotin A. Ja näin puhelimen avustuksella varmistuimme ettei soitin ole aivan päin persettä.
Jos joskus olette piano-ostoksilla ja hakemassa nimenomaan kustannustehokkaampaa ratkaisua, niin kiinnittäkää erityistä huomiota siihen, että piano on suunnilleen vireessä. Työnallelle nimittäin kävi niin, että hankimme ensin liian pielessä olevan pianon ja sitä ei enää saatu viritettyä. Tästä kirjoitinkin aiemassa tekstissäni.

Piano oli siis vireessä suunnilleen ja ei muuta kuin tinkimään. Halavalla lähti. Kierrätyskeskuksessa ei liiemmälti ollut tietoa soittimen arvosta, mutta eipä tuo nyt mikään arvopiano ole. Kaunis se on kuin mikä.

Tuohon potentiaalisen takan paikalle se naapurin sedän kassa roudattiin.
Nyt sitten sunnuntaiaamuisin mielitiettyni soittaa aarioita ja Työnalle laulaa smokissa, ilman housuja vieressä, pianoon kevyesti nojaten ja viiksien päätä samalla sormella pyörittäen.
Näin kuviin ja tunnelmiin. Kivat mulle ja moi moi!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti