Uuneja ja duuneja

Iltaa vaan kaikille. Muistatteko Kymppitonni-ohjelman? Siellä B-luokan julkkikset kisailivat sanallisia arvoituksia, ja sitä jaksoi Työnallekin katsella kultaisina nuoruusvuosinaan. Voiko olla turhempaa? Voi: Juniori Kymppitonni! Jostain syystä satun muistamaan yhden jakson tuosta Juniori Kymppitonni-ohjelmasta. Siellä oli kilpailemassa muiden muassa tenavatähti Leif Lindgren. Joku kilpailijoista kysyi kolme kirjaimista veden olomuotoa (jää). 

Leif vastasi "Ves"

Silkkaa mahtavuutta!

Kuten varmasti kaikki innokkaat lukijat muistavat, ei Työnalle ota joka aamu setelikylpyä, eli näin kansankielellä Työnallella on siis perse auki. Se johtuu siitä, että kotona on myös vauva, ja molemmat vanhemmat eivät voi vielä käydä töissä. Meikätyttö on jäämässä hoitovapaalle ensi kuun alusta ja silloinhan vasta remontteja tehdäänkin.

Mutta niin se raha, eli hiekka, hillo, taikina, fyffe, dolo, massi, vyyhti, pätäkkä, sitä ei ole nyt liikaa. Mutta kun rahaa ei ole liikaa, niin luovuus lisääntyy. Lisäksi Työnalle osaa myös olla kaukokatseinen hankinnoissa.

Kävin nähkääs kuukausia sitten Veikon Koneen konkurssimyynnissä ja voi veljet miten sekavaa ihmistä oli liikkeellä. Kaikkihan oli silloin puoleen hintaan. Mutta saa sitä järkeäkin käyttää. Esimerkiksi isännät kantelivat kainaloissaan 180e Mocca Mastereita ja kuvittelivat tehneensä huippulöydön. Niitä samoja malleja saa muista, vielä pystyssä olevista liikkeistä, 70-80 Euron hintaan.

Itse tiesin melko tarkkaan mitä olin hakemassa (okei, kävin ensin katsomassa iPadit). Keittiöstä uupuivat vielä kalusteuuni ja induktiotaso. Uunit olivat menneet tai sitten jäljellä oli enää jotain Zanusseja tai Whirlpooleja. Niihin en koske. Keittiöreleet kun pitää kestää pitkään ja olla laadukkaita. Kokemusta löytyi Siemensistä ja Boschista. 

Liesitasoja oli vielä jäljellä ja Siemensin liesitaso odotteli hyllyllä. Myyjiä oli turha etsiä koska kaaos oli jo valmis. Ruuvasin tason itse irti ja jonottelin kolme varttia kassalle. 700e induktiotaso puoleen hintaan ei ole paha laingan.

Sittemmin sain hankittua myös Siemensin kalusteuunin. Pointti tässä puuhassa on se, että jos remontoinnilla ja hankinnoilla ei ole kiire, niin kyseessä on itseasiassa erittäin optimaalinen asia. Toisinaan ei ole mahdollista odottaa puolta vuotta, että sopiva liesi tai hylly tulee vastaan, koska tilaa voi olla rajallisesti tai muuten vaan ahdasta ja kaikki ottaa päähän. Mutta jos tällainen tilanne on mahdollinen, niin alennusmyynneistä ja muista voi tehdä hankintoja hyvällä hinnalla.

Mainittakoon esimerkkinä jääkaappimme, joka on korkea Boshcin rosterimalli. Bongasin sen Keltaisesta Pörssistä uutena. Lyöty, remontoiva myyjä ilmoitti varsin lakoniseen sävyyn jääkaapin myynnille syyksi: vaimo halusikin mustat koneet.

Ja Työnalle kiittää.

Keittiöprojekti saadaan siis piakkoin täysin valmiiksi. Keittiöstä on vielä uupunut uuni ja liesitaso sekä yksi massiivipuutaso ja näin ollen en ole tästä vielä kirjoittanut blogiin mitään.

Jahka saan puutason ostettua ja siihen aukot sahattua ei Työnallen enää tarvitse kuin ottaa hunajainen ääni käyttöön ja kehua appiukkokokelasta kaikin puolin, niin saan tämän sähkömiehen valtuudet omaavan herrasmiehen kytkemään uunin ja tason kiinni. 

Sitten otetaan rivo ote pullasudista ja leipastaan pullat. Ja sittenhän se vasta ihanaa onkin!!!

Huomatkaa muuten liesitason yllä roikkuvat kitarat. Melkein voisin lyödä vetoa, että tippuvat tason päälle tässä joku yö.